käännöskieli

Finnish

Etymology

käännös +‎ kieli

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkæːnːøsˌkie̯li/, [ˈk̟æːnːø̞s̠ˌk̟ie̞̯li]
• Rhymes: -ieli
• Hyphenation^(key): käännös‧kieli

Noun

käännöskieli

1. translationese, a type of interlanguage as a result of a bad translation

Declension

Inflection of käännöskieli (Kotus type 26/pieni, no gradation)
nominative		käännöskieli	käännöskielet
genitive		käännöskielen	käännöskielten käännöskielien
partitive		käännöskieltä	käännöskieliä
illative		käännöskieleen	käännöskieliin
		singular	plural
nominative		käännöskieli	käännöskielet
accusative	nom.	käännöskieli	käännöskielet
	gen.	käännöskielen
genitive		käännöskielen	käännöskielten käännöskielien
partitive		käännöskieltä	käännöskieliä
inessive		käännöskielessä	käännöskielissä
elative		käännöskielestä	käännöskielistä
illative		käännöskieleen	käännöskieliin
adessive		käännöskielellä	käännöskielillä
ablative		käännöskieleltä	käännöskieliltä
allative		käännöskielelle	käännöskielille
essive		käännöskielenä	käännöskielinä
translative		käännöskieleksi	käännöskieliksi
abessive		käännöskielettä	käännöskielittä
instructive		—	käännöskielin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of käännöskieli (Kotus type 26/pieni, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative käännöskieleni käännöskieleni accusative nom. käännöskieleni käännöskieleni gen. käännöskieleni genitive käännöskieleni käännöskielteni käännöskielieni partitive käännöskieltäni käännöskieliäni inessive käännöskielessäni käännöskielissäni elative käännöskielestäni käännöskielistäni illative käännöskieleeni käännöskieliini adessive käännöskielelläni käännöskielilläni ablative käännöskieleltäni käännöskieliltäni allative käännöskielelleni käännöskielilleni essive käännöskielenäni käännöskielinäni translative käännöskielekseni käännöskielikseni abessive käännöskielettäni käännöskielittäni instructive — — comitative — käännöskielineni second-person singular possessor singular plural nominative käännöskielesi käännöskielesi accusative nom. käännöskielesi käännöskielesi gen. käännöskielesi genitive käännöskielesi käännöskieltesi käännöskieliesi partitive käännöskieltäsi käännöskieliäsi inessive käännöskielessäsi käännöskielissäsi elative käännöskielestäsi käännöskielistäsi illative käännöskieleesi käännöskieliisi adessive käännöskielelläsi käännöskielilläsi ablative käännöskieleltäsi käännöskieliltäsi allative käännöskielellesi käännöskielillesi essive käännöskielenäsi käännöskielinäsi translative käännöskieleksesi käännöskieliksesi abessive käännöskielettäsi käännöskielittäsi instructive — — comitative — käännöskielinesi first-person plural possessor singular plural nominative käännöskielemme käännöskielemme accusative nom. käännöskielemme käännöskielemme gen. käännöskielemme genitive käännöskielemme käännöskieltemme käännöskieliemme partitive käännöskieltämme käännöskieliämme inessive käännöskielessämme käännöskielissämme elative käännöskielestämme käännöskielistämme illative käännöskieleemme käännöskieliimme adessive käännöskielellämme käännöskielillämme ablative käännöskieleltämme käännöskieliltämme allative käännöskielellemme käännöskielillemme essive käännöskielenämme käännöskielinämme translative käännöskieleksemme käännöskieliksemme abessive käännöskielettämme käännöskielittämme instructive — — comitative — käännöskielinemme second-person plural possessor singular plural nominative käännöskielenne käännöskielenne accusative nom. käännöskielenne käännöskielenne gen. käännöskielenne genitive käännöskielenne käännöskieltenne käännöskielienne partitive käännöskieltänne käännöskieliänne inessive käännöskielessänne käännöskielissänne elative käännöskielestänne käännöskielistänne illative käännöskieleenne käännöskieliinne adessive käännöskielellänne käännöskielillänne ablative käännöskieleltänne käännöskieliltänne allative käännöskielellenne käännöskielillenne essive käännöskielenänne käännöskielinänne translative käännöskieleksenne käännöskieliksenne abessive käännöskielettänne käännöskielittänne instructive — — comitative — käännöskielinenne third-person possessor singular plural nominative käännöskielensä käännöskielensä accusative nom. käännöskielensä käännöskielensä gen. käännöskielensä genitive käännöskielensä käännöskieltensä käännöskieliensä partitive käännöskieltään käännöskieltänsä käännöskieliään käännöskieliänsä inessive käännöskielessään käännöskielessänsä käännöskielissään käännöskielissänsä elative käännöskielestään käännöskielestänsä käännöskielistään käännöskielistänsä illative käännöskieleensä käännöskieliinsä adessive käännöskielellään käännöskielellänsä käännöskielillään käännöskielillänsä ablative käännöskieleltään käännöskieleltänsä käännöskieliltään käännöskieliltänsä allative käännöskielelleen käännöskielellensä käännöskielilleen käännöskielillensä essive käännöskielenään käännöskielenänsä käännöskielinään käännöskielinänsä translative käännöskielekseen käännöskieleksensä käännöskielikseen käännöskieliksensä abessive käännöskielettään käännöskielettänsä käännöskielittään käännöskielittänsä instructive — — comitative — käännöskielineen käännöskielinensä

Further reading

• “käännöskieli”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02