Jump to content

jaloittaa

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

jalka +‎ -oittaa

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈjɑloi̯tːɑːˣ/, [ˈjɑ̝lo̞i̯t̪ːɑ̝ː(ʔ)]
  • Rhymes: -ɑloitːɑː
  • Hyphenation(key): ja‧loit‧taa

Verb

[edit]

jaloittaa (rare)

  1. Synonym of jaloitella

Conjugation

[edit]
Inflection of jaloittaa (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. jaloitan en jaloita 1st sing. olen jaloittanut en ole jaloittanut
2nd sing. jaloitat et jaloita 2nd sing. olet jaloittanut et ole jaloittanut
3rd sing. jaloittaa ei jaloita 3rd sing. on jaloittanut ei ole jaloittanut
1st plur. jaloitamme emme jaloita 1st plur. olemme jaloittaneet emme ole jaloittaneet
2nd plur. jaloitatte ette jaloita 2nd plur. olette jaloittaneet ette ole jaloittaneet
3rd plur. jaloittavat eivät jaloita 3rd plur. ovat jaloittaneet eivät ole jaloittaneet
passive jaloitetaan ei jaloiteta passive on jaloitettu ei ole jaloitettu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. jaloitin en jaloittanut 1st sing. olin jaloittanut en ollut jaloittanut
2nd sing. jaloitit et jaloittanut 2nd sing. olit jaloittanut et ollut jaloittanut
3rd sing. jaloitti ei jaloittanut 3rd sing. oli jaloittanut ei ollut jaloittanut
1st plur. jaloitimme emme jaloittaneet 1st plur. olimme jaloittaneet emme olleet jaloittaneet
2nd plur. jaloititte ette jaloittaneet 2nd plur. olitte jaloittaneet ette olleet jaloittaneet
3rd plur. jaloittivat eivät jaloittaneet 3rd plur. olivat jaloittaneet eivät olleet jaloittaneet
passive jaloitettiin ei jaloitettu passive oli jaloitettu ei ollut jaloitettu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. jaloittaisin en jaloittaisi 1st sing. olisin jaloittanut en olisi jaloittanut
2nd sing. jaloittaisit et jaloittaisi 2nd sing. olisit jaloittanut et olisi jaloittanut
3rd sing. jaloittaisi ei jaloittaisi 3rd sing. olisi jaloittanut ei olisi jaloittanut
1st plur. jaloittaisimme emme jaloittaisi 1st plur. olisimme jaloittaneet emme olisi jaloittaneet
2nd plur. jaloittaisitte ette jaloittaisi 2nd plur. olisitte jaloittaneet ette olisi jaloittaneet
3rd plur. jaloittaisivat eivät jaloittaisi 3rd plur. olisivat jaloittaneet eivät olisi jaloittaneet
passive jaloitettaisiin ei jaloitettaisi passive olisi jaloitettu ei olisi jaloitettu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. jaloita älä jaloita 2nd sing.
3rd sing. jaloittakoon älköön jaloittako 3rd sing. olkoon jaloittanut älköön olko jaloittanut
1st plur. jaloittakaamme älkäämme jaloittako 1st plur.
2nd plur. jaloittakaa älkää jaloittako 2nd plur.
3rd plur. jaloittakoot älkööt jaloittako 3rd plur. olkoot jaloittaneet älkööt olko jaloittaneet
passive jaloitettakoon älköön jaloitettako passive olkoon jaloitettu älköön olko jaloitettu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. jaloittanen en jaloittane 1st sing. lienen jaloittanut en liene jaloittanut
2nd sing. jaloittanet et jaloittane 2nd sing. lienet jaloittanut et liene jaloittanut
3rd sing. jaloittanee ei jaloittane 3rd sing. lienee jaloittanut ei liene jaloittanut
1st plur. jaloittanemme emme jaloittane 1st plur. lienemme jaloittaneet emme liene jaloittaneet
2nd plur. jaloittanette ette jaloittane 2nd plur. lienette jaloittaneet ette liene jaloittaneet
3rd plur. jaloittanevat eivät jaloittane 3rd plur. lienevät jaloittaneet eivät liene jaloittaneet
passive jaloitettaneen ei jaloitettane passive lienee jaloitettu ei liene jaloitettu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st jaloittaa present jaloittava jaloitettava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st jaloittaakseni jaloittaaksemme
2nd jaloittaaksesi jaloittaaksenne
3rd jaloittaakseen
jaloittaaksensa
past jaloittanut jaloitettu
2nd inessive2 jaloittaessa jaloitettaessa agent4 jaloittama
Possessive forms
Person sing. plur.
1st jaloittaessani jaloittaessamme
2nd jaloittaessasi jaloittaessanne
3rd jaloittaessaan
jaloittaessansa
negative jaloittamaton
instructive jaloittaen
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.

* The third-person singular indicative form jaloittaa does not exhibit final gemination,
unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd inessive jaloittamassa
elative jaloittamasta
illative jaloittamaan
adessive jaloittamalla
abessive jaloittamatta
instructive jaloittaman jaloitettaman
4th3 verbal noun jaloittaminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st jaloittamaisillani jaloittamaisillamme
2nd jaloittamaisillasi jaloittamaisillanne
3rd jaloittamaisillaan
jaloittamaisillansa

Derived terms

[edit]

Anagrams

[edit]

Ingrian

[edit]

Etymology

[edit]

From jalka (leg) +‎ -oittaa. Akin to Finnish jaloittaa.

Pronunciation

[edit]

Verb

[edit]

jaloittaa

  1. (intransitive) to stretch one's legs; to go for a walk

Conjugation

[edit]
Conjugation of jaloittaa (type 2/kirjuttaa, tt-t gradation)
Indikativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular jaloitan en jaloita 1st singular oon jaloittant, oon jaloittanut en oo jaloittant, en oo jaloittanut
2nd singular jaloitat et jaloita 2nd singular oot jaloittant, oot jaloittanut et oo jaloittant, et oo jaloittanut
3rd singular jaloittaa ei jaloita 3rd singular ono jaloittant, ono jaloittanut ei oo jaloittant, ei oo jaloittanut
1st plural jaloitamma emmä jaloita 1st plural oomma jaloittanneet emmä oo jaloittanneet
2nd plural jaloitatta että jaloita 2nd plural ootta jaloittanneet että oo jaloittanneet
3rd plural jaloittaat1), jaloittavat2), jaloitettaa evät jaloita, ei jaloiteta 3rd plural ovat jaloittanneet evät oo jaloittanneet, ei oo jaloitettu
impersonal jaloitettaa ei jaloiteta impersonal ono jaloitettu ei oo jaloitettu
Imperfekta Pluskvamperfekta
positive negative positive negative
1st singular jaloitin en jaloittant, en jaloittanut 1st singular olin jaloittant, olin jaloittanut en olt jaloittant, en olt jaloittanut
2nd singular jaloitit et jaloittant, et jaloittanut 2nd singular olit jaloittant, olit jaloittanut et olt jaloittant, et olt jaloittanut
3rd singular jaloitti ei jaloittant, ei jaloittanut 3rd singular oli jaloittant, oli jaloittanut ei olt jaloittant, ei olt jaloittanut
1st plural jaloitimma emmä jaloittanneet 1st plural olimma jaloittanneet emmä olleet jaloittanneet
2nd plural jaloititta että jaloittanneet 2nd plural olitta jaloittanneet että olleet jaloittanneet
3rd plural jaloittiit1), jaloittivat2), jaloitettii evät jaloittanneet, ei jaloitettu 3rd plural olivat jaloittanneet evät olleet jaloittanneet, ei olt jaloitettu
impersonal jaloitettii ei jaloitettu impersonal oli jaloitettu ei olt jaloitettu
Konditsionala
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular jaloittaisin en jaloittais 1st singular olisin jaloittant, olisin jaloittanut en olis jaloittant, en olis jaloittanut
2nd singular jaloittaisit, jaloittaist1) et jaloittais 2nd singular olisit jaloittant, olisit jaloittanut et olis jaloittant, et olis jaloittanut
3rd singular jaloittais ei jaloittais 3rd singular olis jaloittant, olis jaloittanut ei olis jaloittant, ei olis jaloittanut
1st plural jaloittaisimma emmä jaloittais 1st plural olisimma jaloittanneet emmä olis jaloittanneet
2nd plural jaloittaisitta että jaloittais 2nd plural olisitta jaloittanneet että olis jaloittanneet
3rd plural jaloittaisiit1), jaloittaisivat2), jaloitettais evät jaloittais, ei jaloitettais 3rd plural olisivat jaloittanneet evät olis jaloittanneet, ei olis jaloitettu
impersonal jaloitettais ei jaloitettais impersonal olis jaloitettu ei olis jaloitettu
Imperativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular 1st singular
2nd singular jaloita elä jaloita 2nd singular oo jaloittant, oo jaloittanut elä oo jaloittant, elä oo jaloittanut
3rd singular jaloittakkoo elköö jaloittako 3rd singular olkoo jaloittant, olkoo jaloittanut elköö olko jaloittant, elköö olko jaloittanut
1st plural 1st plural
2nd plural jaloittakkaa elkää jaloittako 2nd plural olkaa jaloittanneet elkää olko jaloittanneet
3rd plural jaloittakkoot elkööt jaloittako, elköö jaloitettako 3rd plural olkoot jaloittanneet elkööt olko jaloittanneet, elköö olko jaloitettu
impersonal jaloitettakoo elköö jaloitettako impersonal olkoo jaloitettu elköö olko jaloitettu
Potentsiala
Preesens
positive negative
1st singular jaloittanen en jaloittane
2nd singular jaloittanet et jaloittane
3rd singular jaloittannoo ei jaloittane
1st plural jaloittanemma emmä jaloittane
2nd plural jaloittanetta että jaloittane
3rd plural jaloittannoot evät jaloittane, ei jaloitettane
impersonal jaloitettanoo ei jaloitettane
Nominal forms
Infinitivat Partisipat
active passive
1st jaloittaa present jaloittava jaloitettava
2nd inessive jaloittaes past jaloittant, jaloittanut jaloitettu
instructive jaloittaen 1) Chiefly in the Soikkola dialect.
2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect.
*) For the imperative, the 2nd plural (jaloittakkaa) may be used for the 3rd person as well.
**) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative
***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential
****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd illative jaloittammaa
inessive jaloittamas
elative jaloittamast
abessive jaloittamata
4th nominative jaloittamiin
partitive jaloittamista, jaloittamist

Derived terms

[edit]

References

[edit]
  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 102