jallittaa

Finnish

Etymology

Unknown +‎ -ttaa

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈjɑlːitːɑːˣ/, [ˈjɑ̝lːit̪ːɑ̝ː(ʔ)]
• Rhymes: -ɑlːitːɑː
• Hyphenation^(key): jal‧lit‧taa

Verb

jallittaa (colloquial)

1. to con, cheat

Conjugation

Inflection of jallittaa (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		jallitan	en jallita	1st sing.	olen jallittanut	en ole jallittanut
2nd sing.		jallitat	et jallita	2nd sing.	olet jallittanut	et ole jallittanut
3rd sing.		jallittaa	ei jallita	3rd sing.	on jallittanut	ei ole jallittanut
1st plur.		jallitamme	emme jallita	1st plur.	olemme jallittaneet	emme ole jallittaneet
2nd plur.		jallitatte	ette jallita	2nd plur.	olette jallittaneet	ette ole jallittaneet
3rd plur.		jallittavat	eivät jallita	3rd plur.	ovat jallittaneet	eivät ole jallittaneet
passive		jallitetaan	ei jalliteta	passive	on jallitettu	ei ole jallitettu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		jallitin	en jallittanut	1st sing.	olin jallittanut	en ollut jallittanut
2nd sing.		jallitit	et jallittanut	2nd sing.	olit jallittanut	et ollut jallittanut
3rd sing.		jallitti	ei jallittanut	3rd sing.	oli jallittanut	ei ollut jallittanut
1st plur.		jallitimme	emme jallittaneet	1st plur.	olimme jallittaneet	emme olleet jallittaneet
2nd plur.		jallititte	ette jallittaneet	2nd plur.	olitte jallittaneet	ette olleet jallittaneet
3rd plur.		jallittivat	eivät jallittaneet	3rd plur.	olivat jallittaneet	eivät olleet jallittaneet
passive		jallitettiin	ei jallitettu	passive	oli jallitettu	ei ollut jallitettu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		jallittaisin	en jallittaisi	1st sing.	olisin jallittanut	en olisi jallittanut
2nd sing.		jallittaisit	et jallittaisi	2nd sing.	olisit jallittanut	et olisi jallittanut
3rd sing.		jallittaisi	ei jallittaisi	3rd sing.	olisi jallittanut	ei olisi jallittanut
1st plur.		jallittaisimme	emme jallittaisi	1st plur.	olisimme jallittaneet	emme olisi jallittaneet
2nd plur.		jallittaisitte	ette jallittaisi	2nd plur.	olisitte jallittaneet	ette olisi jallittaneet
3rd plur.		jallittaisivat	eivät jallittaisi	3rd plur.	olisivat jallittaneet	eivät olisi jallittaneet
passive		jallitettaisiin	ei jallitettaisi	passive	olisi jallitettu	ei olisi jallitettu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		jallita	älä jallita	2nd sing.	—	—
3rd sing.		jallittakoon	älköön jallittako	3rd sing.	olkoon jallittanut	älköön olko jallittanut
1st plur.		jallittakaamme	älkäämme jallittako	1st plur.	—	—
2nd plur.		jallittakaa	älkää jallittako	2nd plur.	—	—
3rd plur.		jallittakoot	älkööt jallittako	3rd plur.	olkoot jallittaneet	älkööt olko jallittaneet
passive		jallitettakoon	älköön jallitettako	passive	olkoon jallitettu	älköön olko jallitettu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		jallittanen	en jallittane	1st sing.	lienen jallittanut	en liene jallittanut
2nd sing.		jallittanet	et jallittane	2nd sing.	lienet jallittanut	et liene jallittanut
3rd sing.		jallittanee	ei jallittane	3rd sing.	lienee jallittanut	ei liene jallittanut
1st plur.		jallittanemme	emme jallittane	1st plur.	lienemme jallittaneet	emme liene jallittaneet
2nd plur.		jallittanette	ette jallittane	2nd plur.	lienette jallittaneet	ette liene jallittaneet
3rd plur.		jallittanevat	eivät jallittane	3rd plur.	lienevät jallittaneet	eivät liene jallittaneet
passive		jallitettaneen	ei jallitettane	passive	lienee jallitettu	ei liene jallitettu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		jallittaa		present	jallittava	jallitettava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st jallittaakseni jallittaaksemme 2nd jallittaaksesi jallittaaksenne 3rd jallittaakseen jallittaaksensa		past	jallittanut	jallitettu
2nd	inessive2	jallittaessa	jallitettaessa	agent4	jallittama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st jallittaessani jallittaessamme 2nd jallittaessasi jallittaessanne 3rd jallittaessaan jallittaessansa		negative	jallittamaton
	instructive	jallittaen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. * The third-person singular indicative form jallittaa does not exhibit final gemination, unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd	inessive	jallittamassa	—
	elative	jallittamasta	—
	illative	jallittamaan	—
	adessive	jallittamalla	—
	abessive	jallittamatta	—
	instructive	jallittaman	jallitettaman
4th3	verbal noun	jallittaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st jallittamaisillani jallittamaisillamme 2nd jallittamaisillasi jallittamaisillanne 3rd jallittamaisillaan jallittamaisillansa

Derived terms

• jallittaminen
• jallitus

 

Further reading

• “jallittaa”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02