Jump to content

jallittaminen

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

jallittaa +‎ -minen

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈjɑlːitːɑminen/, [ˈjɑ̝lːit̪̚ˌt̪ɑ̝mine̞n]
  • Rhymes: -ɑminen
  • Hyphenation(key): jal‧lit‧ta‧mi‧nen

Noun

[edit]

jallittaminen

  1. verbal noun of jallittaa
    1. (colloquial) conning, cheating

Declension

[edit]
Inflection of jallittaminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative jallittaminen jallittamiset
genitive jallittamisen jallittamisten
jallittamisien
partitive jallittamista jallittamisia
illative jallittamiseen jallittamisiin
singular plural
nominative jallittaminen jallittamiset
accusative nom. jallittaminen jallittamiset
gen. jallittamisen
genitive jallittamisen jallittamisten
jallittamisien
partitive jallittamista jallittamisia
inessive jallittamisessa jallittamisissa
elative jallittamisesta jallittamisista
illative jallittamiseen jallittamisiin
adessive jallittamisella jallittamisilla
ablative jallittamiselta jallittamisilta
allative jallittamiselle jallittamisille
essive jallittamisena jallittamisina
translative jallittamiseksi jallittamisiksi
abessive jallittamisetta jallittamisitta
instructive jallittamisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of jallittaminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)