jaarittaa

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈjɑːritːɑːˣ/, [ˈjɑ̝ːrit̪ːɑ̝ː(ʔ)]
  • Rhymes: -ɑːritːɑː
  • Syllabification(key): jaa‧rit‧taa

Verb

[edit]

jaarittaa

  1. Alternative form of jaaritella

Conjugation

[edit]
Inflection of jaarittaa (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. jaaritan en jaarita 1st sing. olen jaarittanut en ole jaarittanut
2nd sing. jaaritat et jaarita 2nd sing. olet jaarittanut et ole jaarittanut
3rd sing. jaarittaa ei jaarita 3rd sing. on jaarittanut ei ole jaarittanut
1st plur. jaaritamme emme jaarita 1st plur. olemme jaarittaneet emme ole jaarittaneet
2nd plur. jaaritatte ette jaarita 2nd plur. olette jaarittaneet ette ole jaarittaneet
3rd plur. jaarittavat eivät jaarita 3rd plur. ovat jaarittaneet eivät ole jaarittaneet
passive jaaritetaan ei jaariteta passive on jaaritettu ei ole jaaritettu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. jaaritin en jaarittanut 1st sing. olin jaarittanut en ollut jaarittanut
2nd sing. jaaritit et jaarittanut 2nd sing. olit jaarittanut et ollut jaarittanut
3rd sing. jaaritti ei jaarittanut 3rd sing. oli jaarittanut ei ollut jaarittanut
1st plur. jaaritimme emme jaarittaneet 1st plur. olimme jaarittaneet emme olleet jaarittaneet
2nd plur. jaarititte ette jaarittaneet 2nd plur. olitte jaarittaneet ette olleet jaarittaneet
3rd plur. jaarittivat eivät jaarittaneet 3rd plur. olivat jaarittaneet eivät olleet jaarittaneet
passive jaaritettiin ei jaaritettu passive oli jaaritettu ei ollut jaaritettu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. jaarittaisin en jaarittaisi 1st sing. olisin jaarittanut en olisi jaarittanut
2nd sing. jaarittaisit et jaarittaisi 2nd sing. olisit jaarittanut et olisi jaarittanut
3rd sing. jaarittaisi ei jaarittaisi 3rd sing. olisi jaarittanut ei olisi jaarittanut
1st plur. jaarittaisimme emme jaarittaisi 1st plur. olisimme jaarittaneet emme olisi jaarittaneet
2nd plur. jaarittaisitte ette jaarittaisi 2nd plur. olisitte jaarittaneet ette olisi jaarittaneet
3rd plur. jaarittaisivat eivät jaarittaisi 3rd plur. olisivat jaarittaneet eivät olisi jaarittaneet
passive jaaritettaisiin ei jaaritettaisi passive olisi jaaritettu ei olisi jaaritettu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. jaarita älä jaarita 2nd sing.
3rd sing. jaarittakoon älköön jaarittako 3rd sing. olkoon jaarittanut älköön olko jaarittanut
1st plur. jaarittakaamme älkäämme jaarittako 1st plur.
2nd plur. jaarittakaa älkää jaarittako 2nd plur.
3rd plur. jaarittakoot älkööt jaarittako 3rd plur. olkoot jaarittaneet älkööt olko jaarittaneet
passive jaaritettakoon älköön jaaritettako passive olkoon jaaritettu älköön olko jaaritettu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. jaarittanen en jaarittane 1st sing. lienen jaarittanut en liene jaarittanut
2nd sing. jaarittanet et jaarittane 2nd sing. lienet jaarittanut et liene jaarittanut
3rd sing. jaarittanee ei jaarittane 3rd sing. lienee jaarittanut ei liene jaarittanut
1st plur. jaarittanemme emme jaarittane 1st plur. lienemme jaarittaneet emme liene jaarittaneet
2nd plur. jaarittanette ette jaarittane 2nd plur. lienette jaarittaneet ette liene jaarittaneet
3rd plur. jaarittanevat eivät jaarittane 3rd plur. lienevät jaarittaneet eivät liene jaarittaneet
passive jaaritettaneen ei jaaritettane passive lienee jaaritettu ei liene jaaritettu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st jaarittaa present jaarittava jaaritettava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st jaarittaakseni jaarittaaksemme
2nd jaarittaaksesi jaarittaaksenne
3rd jaarittaakseen
jaarittaaksensa
past jaarittanut jaaritettu
2nd inessive2 jaarittaessa jaaritettaessa agent4 jaarittama
Possessive forms
Person sing. plur.
1st jaarittaessani jaarittaessamme
2nd jaarittaessasi jaarittaessanne
3rd jaarittaessaan
jaarittaessansa
negative jaarittamaton
instructive jaarittaen
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.

* The third-person singular indicative form jaarittaa does not exhibit final gemination,
unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd inessive jaarittamassa
elative jaarittamasta
illative jaarittamaan
adessive jaarittamalla
abessive jaarittamatta
instructive jaarittaman jaaritettaman
4th3 verbal noun jaarittaminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st jaarittamaisillani jaarittamaisillamme
2nd jaarittamaisillasi jaarittamaisillanne
3rd jaarittamaisillaan
jaarittamaisillansa

Derived terms

[edit]