jaaritella

Finnish

Etymology

From jaarittaa +‎ -ella.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈjɑːritelːɑˣ/, [ˈjɑ̝ːriˌt̪e̞lːɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -elːɑ
• Hyphenation^(key): jaa‧ri‧tel‧la

Verb

jaaritella

1. To ramble, drone on; to talk at length without a point

Conjugation

Inflection of jaaritella (Kotus type 67*C/tulla, tt-t gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		jaarittelen	en jaarittele	1st sing.	olen jaaritellut	en ole jaaritellut
2nd sing.		jaarittelet	et jaarittele	2nd sing.	olet jaaritellut	et ole jaaritellut
3rd sing.		jaarittelee	ei jaarittele	3rd sing.	on jaaritellut	ei ole jaaritellut
1st plur.		jaarittelemme	emme jaarittele	1st plur.	olemme jaaritelleet	emme ole jaaritelleet
2nd plur.		jaarittelette	ette jaarittele	2nd plur.	olette jaaritelleet	ette ole jaaritelleet
3rd plur.		jaarittelevat	eivät jaarittele	3rd plur.	ovat jaaritelleet	eivät ole jaaritelleet
passive		jaaritellaan	ei jaaritella	passive	on jaariteltu	ei ole jaariteltu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		jaarittelin	en jaaritellut	1st sing.	olin jaaritellut	en ollut jaaritellut
2nd sing.		jaarittelit	et jaaritellut	2nd sing.	olit jaaritellut	et ollut jaaritellut
3rd sing.		jaaritteli	ei jaaritellut	3rd sing.	oli jaaritellut	ei ollut jaaritellut
1st plur.		jaarittelimme	emme jaaritelleet	1st plur.	olimme jaaritelleet	emme olleet jaaritelleet
2nd plur.		jaarittelitte	ette jaaritelleet	2nd plur.	olitte jaaritelleet	ette olleet jaaritelleet
3rd plur.		jaarittelivat	eivät jaaritelleet	3rd plur.	olivat jaaritelleet	eivät olleet jaaritelleet
passive		jaariteltiin	ei jaariteltu	passive	oli jaariteltu	ei ollut jaariteltu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		jaarittelisin	en jaarittelisi	1st sing.	olisin jaaritellut	en olisi jaaritellut
2nd sing.		jaarittelisit	et jaarittelisi	2nd sing.	olisit jaaritellut	et olisi jaaritellut
3rd sing.		jaarittelisi	ei jaarittelisi	3rd sing.	olisi jaaritellut	ei olisi jaaritellut
1st plur.		jaarittelisimme	emme jaarittelisi	1st plur.	olisimme jaaritelleet	emme olisi jaaritelleet
2nd plur.		jaarittelisitte	ette jaarittelisi	2nd plur.	olisitte jaaritelleet	ette olisi jaaritelleet
3rd plur.		jaarittelisivat	eivät jaarittelisi	3rd plur.	olisivat jaaritelleet	eivät olisi jaaritelleet
passive		jaariteltaisiin	ei jaariteltaisi	passive	olisi jaariteltu	ei olisi jaariteltu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		jaarittele	älä jaarittele	2nd sing.	—	—
3rd sing.		jaaritelkoon	älköön jaaritelko	3rd sing.	olkoon jaaritellut	älköön olko jaaritellut
1st plur.		jaaritelkaamme	älkäämme jaaritelko	1st plur.	—	—
2nd plur.		jaaritelkaa	älkää jaaritelko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		jaaritelkoot	älkööt jaaritelko	3rd plur.	olkoot jaaritelleet	älkööt olko jaaritelleet
passive		jaariteltakoon	älköön jaariteltako	passive	olkoon jaariteltu	älköön olko jaariteltu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		jaaritellen	en jaaritelle	1st sing.	lienen jaaritellut	en liene jaaritellut
2nd sing.		jaaritellet	et jaaritelle	2nd sing.	lienet jaaritellut	et liene jaaritellut
3rd sing.		jaaritellee	ei jaaritelle	3rd sing.	lienee jaaritellut	ei liene jaaritellut
1st plur.		jaaritellemme	emme jaaritelle	1st plur.	lienemme jaaritelleet	emme liene jaaritelleet
2nd plur.		jaaritellette	ette jaaritelle	2nd plur.	lienette jaaritelleet	ette liene jaaritelleet
3rd plur.		jaaritellevat	eivät jaaritelle	3rd plur.	lienevät jaaritelleet	eivät liene jaaritelleet
passive		jaariteltaneen	ei jaariteltane	passive	lienee jaariteltu	ei liene jaariteltu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		jaaritella		present	jaaritteleva	jaariteltava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st jaaritellakseni jaaritellaksemme 2nd jaaritellaksesi jaaritellaksenne 3rd jaaritellakseen jaaritellaksensa		past	jaaritellut	jaariteltu
2nd	inessive2	jaaritellessa	jaariteltaessa	agent4	jaarittelema
		Possessive forms Person sing. plur. 1st jaaritellessani jaaritellessamme 2nd jaaritellessasi jaaritellessanne 3rd jaaritellessaan jaaritellessansa		negative	jaarittelematon
	instructive	jaaritellen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd	inessive	jaarittelemassa	—
	elative	jaarittelemasta	—
	illative	jaarittelemaan	—
	adessive	jaarittelemalla	—
	abessive	jaarittelematta	—
	instructive	jaaritteleman	jaariteltaman
4th3	verbal noun	jaaritteleminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st jaarittelemaisillani jaarittelemaisillamme 2nd jaarittelemaisillasi jaarittelemaisillanne 3rd jaarittelemaisillaan jaarittelemaisillansa

Derived terms

• jaaritteleminen
• jaarittelija
• jaarittelu

 

Further reading

• “jaaritella”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02