itkiä

Ingrian

Etymology

From Proto-Finnic *itkedäk. Cognates include Finnish itkeä and Estonian itkeda.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈitkiæ/, [ˈitke̞]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈitkiæ/, [ˈitkiæ]
• Rhymes: -itkeː, -itkiæ
• Hyphenation: it‧ki‧ä

Verb

itkiä

1. (intransitive) to cry
2. (intransitive) to sing a lament

Conjugation

Conjugation of itkiä (type 5/laskia, k- gradation)
Indikativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	iten	en ite	1st singular	oon itkent, oon itkenyt	en oo itkent, en oo itkenyt
2nd singular	itet	et ite	2nd singular	oot itkent, oot itkenyt	et oo itkent, et oo itkenyt
3rd singular	itköö	ei ite	3rd singular	ono itkent, ono itkenyt	ei oo itkent, ei oo itkenyt
1st plural	itemmä	emmä ite	1st plural	oomma itkeneet	emmä oo itkeneet
2nd plural	itettä	että ite	2nd plural	ootta itkeneet	että oo itkeneet
3rd plural	itkööt1), itkevät2), itetää	evät ite, ei itetä	3rd plural	ovat itkeneet	evät oo itkeneet, ei oo itetty
impersonal	itetää	ei itetä	impersonal	ono itetty	ei oo itetty
Imperfekta			Pluskvamperfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	itin	en itkent, en itkenyt	1st singular	olin itkent, olin itkenyt	en olt itkent, en olt itkenyt
2nd singular	itit	et itkent, et itkenyt	2nd singular	olit itkent, olit itkenyt	et olt itkent, et olt itkenyt
3rd singular	itki	ei itkent, ei itkenyt	3rd singular	oli itkent, oli itkenyt	ei olt itkent, ei olt itkenyt
1st plural	itimmä	emmä itkeneet	1st plural	olimma itkeneet	emmä olleet itkeneet
2nd plural	itittä	että itkeneet	2nd plural	olitta itkeneet	että olleet itkeneet
3rd plural	itkiit1), itkivät2), itettii	evät itkeneet, ei itetty	3rd plural	olivat itkeneet	evät olleet itkeneet, ei olt itetty
impersonal	itettii	ei itetty	impersonal	oli itetty	ei olt itetty
Konditsionala
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	itkisin	en itkis	1st singular	olisin itkent, olisin itkenyt	en olis itkent, en olis itkenyt
2nd singular	itkisit, itkiist1)	et itkis	2nd singular	olisit itkent, olisit itkenyt	et olis itkent, et olis itkenyt
3rd singular	itkis	ei itkis	3rd singular	olis itkent, olis itkenyt	ei olis itkent, ei olis itkenyt
1st plural	itkisimmä	emmä itkis	1st plural	olisimma itkeneet	emmä olis itkeneet
2nd plural	itkisittä	että itkis	2nd plural	olisitta itkeneet	että olis itkeneet
3rd plural	itkisiit1), itkisivät2), itettäis	evät itkis, ei itettäis	3rd plural	olisivat itkeneet	evät olis itkeneet, ei olis itetty
impersonal	itettäis	ei itettäis	impersonal	olis itetty	ei olis itetty
Imperativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	—	—	1st singular	—	—
2nd singular	ite	elä ite	2nd singular	oo itkent, oo itkenyt	elä oo itkent, elä oo itkenyt
3rd singular	itkeköö	elköö itkekö	3rd singular	olkoo itkent, olkoo itkenyt	elköö olko itkent, elköö olko itkenyt
1st plural	—	—	1st plural	—	—
2nd plural	itkekää	elkää itkekö	2nd plural	olkaa itkeneet	elkää olko itkeneet
3rd plural	itkekööt	elkööt itkekö, elköö itettäkö	3rd plural	olkoot itkeneet	elkööt olko itkeneet, elköö olko itetty
impersonal	itettäkköö	elköö itettäkö	impersonal	olkoo itetty	elköö olko itetty
Potentsiala
Preesens
	positive	negative
1st singular	itkenen	en itkene
2nd singular	itkenet	et itkene
3rd singular	itkenöö	ei itkene
1st plural	itkenemmä	emmä itkene
2nd plural	itkenettä	että itkene
3rd plural	itkenööt	evät itkene, ei itettäne
impersonal	itettännöö	ei itettäne
Nominal forms
Infinitivat			Partisipat
				active	passive
1st		itkiä	present	itkevä	itettävä
2nd	inessive	itkijees	past	itkent, itkenyt	itetty
	instructive	itkien	1) Chiefly in the Soikkola dialect. 2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. *) For the imperative, the 2nd plural (itkekää) may be used for the 3rd person as well. **) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative ***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential ****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd	illative	itkömää
	inessive	itkömääs
	elative	itkömäst
	abessive	itkömätä
4th	nominative	itkömiin
	partitive	itkömistä, itkömist

Derived terms

• itettää
• itku
• itkuri

 

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 96