ihmettää

Finnish

Etymology

ihme +‎ -ttää

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈihmetːæːˣ/, [ˈiçme̞t̪ːæː(ʔ)]
• Rhymes: -ihmetːæː
• Hyphenation^(key): ih‧met‧tää

Verb

ihmettää

1. (transitive, usually atelic) Synonym of ihmetyttää

Conjugation

Inflection of ihmettää (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		ihmetän	en ihmetä	1st sing.	olen ihmettänyt	en ole ihmettänyt
2nd sing.		ihmetät	et ihmetä	2nd sing.	olet ihmettänyt	et ole ihmettänyt
3rd sing.		ihmettää	ei ihmetä	3rd sing.	on ihmettänyt	ei ole ihmettänyt
1st plur.		ihmetämme	emme ihmetä	1st plur.	olemme ihmettäneet	emme ole ihmettäneet
2nd plur.		ihmetätte	ette ihmetä	2nd plur.	olette ihmettäneet	ette ole ihmettäneet
3rd plur.		ihmettävät	eivät ihmetä	3rd plur.	ovat ihmettäneet	eivät ole ihmettäneet
passive		ihmetetään	ei ihmetetä	passive	on ihmetetty	ei ole ihmetetty
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		ihmetin	en ihmettänyt	1st sing.	olin ihmettänyt	en ollut ihmettänyt
2nd sing.		ihmetit	et ihmettänyt	2nd sing.	olit ihmettänyt	et ollut ihmettänyt
3rd sing.		ihmetti	ei ihmettänyt	3rd sing.	oli ihmettänyt	ei ollut ihmettänyt
1st plur.		ihmetimme	emme ihmettäneet	1st plur.	olimme ihmettäneet	emme olleet ihmettäneet
2nd plur.		ihmetitte	ette ihmettäneet	2nd plur.	olitte ihmettäneet	ette olleet ihmettäneet
3rd plur.		ihmettivät	eivät ihmettäneet	3rd plur.	olivat ihmettäneet	eivät olleet ihmettäneet
passive		ihmetettiin	ei ihmetetty	passive	oli ihmetetty	ei ollut ihmetetty
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		ihmettäisin	en ihmettäisi	1st sing.	olisin ihmettänyt	en olisi ihmettänyt
2nd sing.		ihmettäisit	et ihmettäisi	2nd sing.	olisit ihmettänyt	et olisi ihmettänyt
3rd sing.		ihmettäisi	ei ihmettäisi	3rd sing.	olisi ihmettänyt	ei olisi ihmettänyt
1st plur.		ihmettäisimme	emme ihmettäisi	1st plur.	olisimme ihmettäneet	emme olisi ihmettäneet
2nd plur.		ihmettäisitte	ette ihmettäisi	2nd plur.	olisitte ihmettäneet	ette olisi ihmettäneet
3rd plur.		ihmettäisivät	eivät ihmettäisi	3rd plur.	olisivat ihmettäneet	eivät olisi ihmettäneet
passive		ihmetettäisiin	ei ihmetettäisi	passive	olisi ihmetetty	ei olisi ihmetetty
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		ihmetä	älä ihmetä	2nd sing.	—	—
3rd sing.		ihmettäköön	älköön ihmettäkö	3rd sing.	olkoon ihmettänyt	älköön olko ihmettänyt
1st plur.		ihmettäkäämme	älkäämme ihmettäkö	1st plur.	—	—
2nd plur.		ihmettäkää	älkää ihmettäkö	2nd plur.	—	—
3rd plur.		ihmettäkööt	älkööt ihmettäkö	3rd plur.	olkoot ihmettäneet	älkööt olko ihmettäneet
passive		ihmetettäköön	älköön ihmetettäkö	passive	olkoon ihmetetty	älköön olko ihmetetty
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		ihmettänen	en ihmettäne	1st sing.	lienen ihmettänyt	en liene ihmettänyt
2nd sing.		ihmettänet	et ihmettäne	2nd sing.	lienet ihmettänyt	et liene ihmettänyt
3rd sing.		ihmettänee	ei ihmettäne	3rd sing.	lienee ihmettänyt	ei liene ihmettänyt
1st plur.		ihmettänemme	emme ihmettäne	1st plur.	lienemme ihmettäneet	emme liene ihmettäneet
2nd plur.		ihmettänette	ette ihmettäne	2nd plur.	lienette ihmettäneet	ette liene ihmettäneet
3rd plur.		ihmettänevät	eivät ihmettäne	3rd plur.	lienevät ihmettäneet	eivät liene ihmettäneet
passive		ihmetettäneen	ei ihmetettäne	passive	lienee ihmetetty	ei liene ihmetetty
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		ihmettää		present	ihmettävä	ihmetettävä
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st ihmettääkseni ihmettääksemme 2nd ihmettääksesi ihmettääksenne 3rd ihmettääkseen ihmettääksensä		past	ihmettänyt	ihmetetty
2nd	inessive2	ihmettäessä	ihmetettäessä	agent4	ihmettämä
		Possessive forms Person sing. plur. 1st ihmettäessäni ihmettäessämme 2nd ihmettäessäsi ihmettäessänne 3rd ihmettäessään ihmettäessänsä		negative	ihmettämätön
	instructive	ihmettäen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. * The third-person singular indicative form ihmettää does not exhibit final gemination, unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd	inessive	ihmettämässä	—
	elative	ihmettämästä	—
	illative	ihmettämään	—
	adessive	ihmettämällä	—
	abessive	ihmettämättä	—
	instructive	ihmettämän	ihmetettämän
4th3	verbal noun	ihmettäminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st ihmettämäisilläni ihmettämäisillämme 2nd ihmettämäisilläsi ihmettämäisillänne 3rd ihmettämäisillään ihmettämäisillänsä

Derived terms

• ihmettyä
• ihmetys