hivutella

Finnish

Etymology

From hivuttaa +‎ -ella.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈhiʋutelːɑˣ/, [ˈhiʋuˌt̪e̞lːɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -elːɑ
• Hyphenation^(key): hi‧vu‧tel‧la

Verb

hivutella

1. frequentative of hivuttaa

Conjugation

Inflection of hivutella (Kotus type 67*C/tulla, tt-t gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		hivuttelen	en hivuttele	1st sing.	olen hivutellut	en ole hivutellut
2nd sing.		hivuttelet	et hivuttele	2nd sing.	olet hivutellut	et ole hivutellut
3rd sing.		hivuttelee	ei hivuttele	3rd sing.	on hivutellut	ei ole hivutellut
1st plur.		hivuttelemme	emme hivuttele	1st plur.	olemme hivutelleet	emme ole hivutelleet
2nd plur.		hivuttelette	ette hivuttele	2nd plur.	olette hivutelleet	ette ole hivutelleet
3rd plur.		hivuttelevat	eivät hivuttele	3rd plur.	ovat hivutelleet	eivät ole hivutelleet
passive		hivutellaan	ei hivutella	passive	on hivuteltu	ei ole hivuteltu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		hivuttelin	en hivutellut	1st sing.	olin hivutellut	en ollut hivutellut
2nd sing.		hivuttelit	et hivutellut	2nd sing.	olit hivutellut	et ollut hivutellut
3rd sing.		hivutteli	ei hivutellut	3rd sing.	oli hivutellut	ei ollut hivutellut
1st plur.		hivuttelimme	emme hivutelleet	1st plur.	olimme hivutelleet	emme olleet hivutelleet
2nd plur.		hivuttelitte	ette hivutelleet	2nd plur.	olitte hivutelleet	ette olleet hivutelleet
3rd plur.		hivuttelivat	eivät hivutelleet	3rd plur.	olivat hivutelleet	eivät olleet hivutelleet
passive		hivuteltiin	ei hivuteltu	passive	oli hivuteltu	ei ollut hivuteltu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		hivuttelisin	en hivuttelisi	1st sing.	olisin hivutellut	en olisi hivutellut
2nd sing.		hivuttelisit	et hivuttelisi	2nd sing.	olisit hivutellut	et olisi hivutellut
3rd sing.		hivuttelisi	ei hivuttelisi	3rd sing.	olisi hivutellut	ei olisi hivutellut
1st plur.		hivuttelisimme	emme hivuttelisi	1st plur.	olisimme hivutelleet	emme olisi hivutelleet
2nd plur.		hivuttelisitte	ette hivuttelisi	2nd plur.	olisitte hivutelleet	ette olisi hivutelleet
3rd plur.		hivuttelisivat	eivät hivuttelisi	3rd plur.	olisivat hivutelleet	eivät olisi hivutelleet
passive		hivuteltaisiin	ei hivuteltaisi	passive	olisi hivuteltu	ei olisi hivuteltu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		hivuttele	älä hivuttele	2nd sing.	—	—
3rd sing.		hivutelkoon	älköön hivutelko	3rd sing.	olkoon hivutellut	älköön olko hivutellut
1st plur.		hivutelkaamme	älkäämme hivutelko	1st plur.	—	—
2nd plur.		hivutelkaa	älkää hivutelko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		hivutelkoot	älkööt hivutelko	3rd plur.	olkoot hivutelleet	älkööt olko hivutelleet
passive		hivuteltakoon	älköön hivuteltako	passive	olkoon hivuteltu	älköön olko hivuteltu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		hivutellen	en hivutelle	1st sing.	lienen hivutellut	en liene hivutellut
2nd sing.		hivutellet	et hivutelle	2nd sing.	lienet hivutellut	et liene hivutellut
3rd sing.		hivutellee	ei hivutelle	3rd sing.	lienee hivutellut	ei liene hivutellut
1st plur.		hivutellemme	emme hivutelle	1st plur.	lienemme hivutelleet	emme liene hivutelleet
2nd plur.		hivutellette	ette hivutelle	2nd plur.	lienette hivutelleet	ette liene hivutelleet
3rd plur.		hivutellevat	eivät hivutelle	3rd plur.	lienevät hivutelleet	eivät liene hivutelleet
passive		hivuteltaneen	ei hivuteltane	passive	lienee hivuteltu	ei liene hivuteltu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		hivutella		present	hivutteleva	hivuteltava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st hivutellakseni hivutellaksemme 2nd hivutellaksesi hivutellaksenne 3rd hivutellakseen hivutellaksensa		past	hivutellut	hivuteltu
2nd	inessive2	hivutellessa	hivuteltaessa	agent4	hivuttelema
		Possessive forms Person sing. plur. 1st hivutellessani hivutellessamme 2nd hivutellessasi hivutellessanne 3rd hivutellessaan hivutellessansa		negative	hivuttelematon
	instructive	hivutellen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd	inessive	hivuttelemassa	—
	elative	hivuttelemasta	—
	illative	hivuttelemaan	—
	adessive	hivuttelemalla	—
	abessive	hivuttelematta	—
	instructive	hivutteleman	hivuteltaman
4th3	verbal noun	hivutteleminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st hivuttelemaisillani hivuttelemaisillamme 2nd hivuttelemaisillasi hivuttelemaisillanne 3rd hivuttelemaisillaan hivuttelemaisillansa

Anagrams

• huvitella, vilahtelu