hievahtaa

Finnish

Etymology

Sound-symbolic root +‎ -ahtaa. Compare dialectal hiepaista (“to rush, move quickly”) (Kangasniemi), hiepottaa (“to spin, twirl”).

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈhie̯ʋɑhtɑːˣ/, [ˈhie̞̯ʋɑ̝xt̪ɑ̝ː(ʔ)]
• Rhymes: -ieʋɑhtɑː
• Hyphenation^(key): hie‧vah‧taa

Verb

hievahtaa

1. (intransitive) to budge, stir (to move (oneself) just a little bit and then stop again; mostly in negative polarity contexts, e.g. "not budge")

Conjugation

Inflection of hievahtaa (Kotus type 53*F/muistaa, t-d gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		hievahdan	en hievahda	1st sing.	olen hievahtanut	en ole hievahtanut
2nd sing.		hievahdat	et hievahda	2nd sing.	olet hievahtanut	et ole hievahtanut
3rd sing.		hievahtaa	ei hievahda	3rd sing.	on hievahtanut	ei ole hievahtanut
1st plur.		hievahdamme	emme hievahda	1st plur.	olemme hievahtaneet	emme ole hievahtaneet
2nd plur.		hievahdatte	ette hievahda	2nd plur.	olette hievahtaneet	ette ole hievahtaneet
3rd plur.		hievahtavat	eivät hievahda	3rd plur.	ovat hievahtaneet	eivät ole hievahtaneet
passive		hievahdetaan	ei hievahdeta	passive	on hievahdettu	ei ole hievahdettu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		hievahdin	en hievahtanut	1st sing.	olin hievahtanut	en ollut hievahtanut
2nd sing.		hievahdit	et hievahtanut	2nd sing.	olit hievahtanut	et ollut hievahtanut
3rd sing.		hievahti	ei hievahtanut	3rd sing.	oli hievahtanut	ei ollut hievahtanut
1st plur.		hievahdimme	emme hievahtaneet	1st plur.	olimme hievahtaneet	emme olleet hievahtaneet
2nd plur.		hievahditte	ette hievahtaneet	2nd plur.	olitte hievahtaneet	ette olleet hievahtaneet
3rd plur.		hievahtivat	eivät hievahtaneet	3rd plur.	olivat hievahtaneet	eivät olleet hievahtaneet
passive		hievahdettiin	ei hievahdettu	passive	oli hievahdettu	ei ollut hievahdettu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		hievahtaisin	en hievahtaisi	1st sing.	olisin hievahtanut	en olisi hievahtanut
2nd sing.		hievahtaisit	et hievahtaisi	2nd sing.	olisit hievahtanut	et olisi hievahtanut
3rd sing.		hievahtaisi	ei hievahtaisi	3rd sing.	olisi hievahtanut	ei olisi hievahtanut
1st plur.		hievahtaisimme	emme hievahtaisi	1st plur.	olisimme hievahtaneet	emme olisi hievahtaneet
2nd plur.		hievahtaisitte	ette hievahtaisi	2nd plur.	olisitte hievahtaneet	ette olisi hievahtaneet
3rd plur.		hievahtaisivat	eivät hievahtaisi	3rd plur.	olisivat hievahtaneet	eivät olisi hievahtaneet
passive		hievahdettaisiin	ei hievahdettaisi	passive	olisi hievahdettu	ei olisi hievahdettu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		hievahda	älä hievahda	2nd sing.	—	—
3rd sing.		hievahtakoon	älköön hievahtako	3rd sing.	olkoon hievahtanut	älköön olko hievahtanut
1st plur.		hievahtakaamme	älkäämme hievahtako	1st plur.	—	—
2nd plur.		hievahtakaa	älkää hievahtako	2nd plur.	—	—
3rd plur.		hievahtakoot	älkööt hievahtako	3rd plur.	olkoot hievahtaneet	älkööt olko hievahtaneet
passive		hievahdettakoon	älköön hievahdettako	passive	olkoon hievahdettu	älköön olko hievahdettu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		hievahtanen	en hievahtane	1st sing.	lienen hievahtanut	en liene hievahtanut
2nd sing.		hievahtanet	et hievahtane	2nd sing.	lienet hievahtanut	et liene hievahtanut
3rd sing.		hievahtanee	ei hievahtane	3rd sing.	lienee hievahtanut	ei liene hievahtanut
1st plur.		hievahtanemme	emme hievahtane	1st plur.	lienemme hievahtaneet	emme liene hievahtaneet
2nd plur.		hievahtanette	ette hievahtane	2nd plur.	lienette hievahtaneet	ette liene hievahtaneet
3rd plur.		hievahtanevat	eivät hievahtane	3rd plur.	lienevät hievahtaneet	eivät liene hievahtaneet
passive		hievahdettaneen	ei hievahdettane	passive	lienee hievahdettu	ei liene hievahdettu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		hievahtaa		present	hievahtava	hievahdettava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st hievahtaakseni hievahtaaksemme 2nd hievahtaaksesi hievahtaaksenne 3rd hievahtaakseen hievahtaaksensa		past	hievahtanut	hievahdettu
2nd	inessive2	hievahtaessa	hievahdettaessa	agent4	hievahtama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st hievahtaessani hievahtaessamme 2nd hievahtaessasi hievahtaessanne 3rd hievahtaessaan hievahtaessansa		negative	hievahtamaton
	instructive	hievahtaen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. * The third-person singular indicative form hievahtaa does not exhibit final gemination, unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd	inessive	hievahtamassa	—
	elative	hievahtamasta	—
	illative	hievahtamaan	—
	adessive	hievahtamalla	—
	abessive	hievahtamatta	—
	instructive	hievahtaman	hievahdettaman
4th3	verbal noun	hievahtaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st hievahtamaisillani hievahtamaisillamme 2nd hievahtamaisillasi hievahtamaisillanne 3rd hievahtamaisillaan hievahtamaisillansa

Derived terms

• hievahdella
• hievahdus
• hievahtamatta
• hievahtaminen
• hievauttaa

 

Further reading

• “hievahtaa”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02