harhauttaa

Finnish

Etymology

harha +‎ -uttaa

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈhɑrhɑutːɑːˣ/, [ˈhɑ̝rhɑ̝ˌut̪ːɑ̝ː(ʔ)]
• Rhymes: -utːɑː
• Hyphenation^(key): har‧ha‧ut‧taa

Verb

harhauttaa (transitive)

1. to deceive
2. to distract (intentionally divert the attention of)
3. to equivocate
4. to decoy
5. (ball games) to feint, to do a dummy
6. (ice hockey) to deke

Conjugation

Inflection of harhauttaa (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		harhautan	en harhauta	1st sing.	olen harhauttanut	en ole harhauttanut
2nd sing.		harhautat	et harhauta	2nd sing.	olet harhauttanut	et ole harhauttanut
3rd sing.		harhauttaa	ei harhauta	3rd sing.	on harhauttanut	ei ole harhauttanut
1st plur.		harhautamme	emme harhauta	1st plur.	olemme harhauttaneet	emme ole harhauttaneet
2nd plur.		harhautatte	ette harhauta	2nd plur.	olette harhauttaneet	ette ole harhauttaneet
3rd plur.		harhauttavat	eivät harhauta	3rd plur.	ovat harhauttaneet	eivät ole harhauttaneet
passive		harhautetaan	ei harhauteta	passive	on harhautettu	ei ole harhautettu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		harhautin	en harhauttanut	1st sing.	olin harhauttanut	en ollut harhauttanut
2nd sing.		harhautit	et harhauttanut	2nd sing.	olit harhauttanut	et ollut harhauttanut
3rd sing.		harhautti	ei harhauttanut	3rd sing.	oli harhauttanut	ei ollut harhauttanut
1st plur.		harhautimme	emme harhauttaneet	1st plur.	olimme harhauttaneet	emme olleet harhauttaneet
2nd plur.		harhautitte	ette harhauttaneet	2nd plur.	olitte harhauttaneet	ette olleet harhauttaneet
3rd plur.		harhauttivat	eivät harhauttaneet	3rd plur.	olivat harhauttaneet	eivät olleet harhauttaneet
passive		harhautettiin	ei harhautettu	passive	oli harhautettu	ei ollut harhautettu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		harhauttaisin	en harhauttaisi	1st sing.	olisin harhauttanut	en olisi harhauttanut
2nd sing.		harhauttaisit	et harhauttaisi	2nd sing.	olisit harhauttanut	et olisi harhauttanut
3rd sing.		harhauttaisi	ei harhauttaisi	3rd sing.	olisi harhauttanut	ei olisi harhauttanut
1st plur.		harhauttaisimme	emme harhauttaisi	1st plur.	olisimme harhauttaneet	emme olisi harhauttaneet
2nd plur.		harhauttaisitte	ette harhauttaisi	2nd plur.	olisitte harhauttaneet	ette olisi harhauttaneet
3rd plur.		harhauttaisivat	eivät harhauttaisi	3rd plur.	olisivat harhauttaneet	eivät olisi harhauttaneet
passive		harhautettaisiin	ei harhautettaisi	passive	olisi harhautettu	ei olisi harhautettu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		harhauta	älä harhauta	2nd sing.	—	—
3rd sing.		harhauttakoon	älköön harhauttako	3rd sing.	olkoon harhauttanut	älköön olko harhauttanut
1st plur.		harhauttakaamme	älkäämme harhauttako	1st plur.	—	—
2nd plur.		harhauttakaa	älkää harhauttako	2nd plur.	—	—
3rd plur.		harhauttakoot	älkööt harhauttako	3rd plur.	olkoot harhauttaneet	älkööt olko harhauttaneet
passive		harhautettakoon	älköön harhautettako	passive	olkoon harhautettu	älköön olko harhautettu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		harhauttanen	en harhauttane	1st sing.	lienen harhauttanut	en liene harhauttanut
2nd sing.		harhauttanet	et harhauttane	2nd sing.	lienet harhauttanut	et liene harhauttanut
3rd sing.		harhauttanee	ei harhauttane	3rd sing.	lienee harhauttanut	ei liene harhauttanut
1st plur.		harhauttanemme	emme harhauttane	1st plur.	lienemme harhauttaneet	emme liene harhauttaneet
2nd plur.		harhauttanette	ette harhauttane	2nd plur.	lienette harhauttaneet	ette liene harhauttaneet
3rd plur.		harhauttanevat	eivät harhauttane	3rd plur.	lienevät harhauttaneet	eivät liene harhauttaneet
passive		harhautettaneen	ei harhautettane	passive	lienee harhautettu	ei liene harhautettu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		harhauttaa		present	harhauttava	harhautettava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st harhauttaakseni harhauttaaksemme 2nd harhauttaaksesi harhauttaaksenne 3rd harhauttaakseen harhauttaaksensa		past	harhauttanut	harhautettu
2nd	inessive2	harhauttaessa	harhautettaessa	agent4	harhauttama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st harhauttaessani harhauttaessamme 2nd harhauttaessasi harhauttaessanne 3rd harhauttaessaan harhauttaessansa		negative	harhauttamaton
	instructive	harhauttaen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. * The third-person singular indicative form harhauttaa does not exhibit final gemination, unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd	inessive	harhauttamassa	—
	elative	harhauttamasta	—
	illative	harhauttamaan	—
	adessive	harhauttamalla	—
	abessive	harhauttamatta	—
	instructive	harhauttaman	harhautettaman
4th3	verbal noun	harhauttaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st harhauttamaisillani harhauttamaisillamme 2nd harhauttamaisillasi harhauttamaisillanne 3rd harhauttamaisillaan harhauttamaisillansa

Derived terms

• harhautella
• harhautus

 

Further reading

• “harhauttaa”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02