Jump to content

harhautella

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

harhauttaa +‎ -ella (frequentative aspect)

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈhɑrhɑu̯telːɑˣ/, [ˈhɑ̝rhɑ̝u̯ˌt̪e̞lːɑ̝(ʔ)]
  • Rhymes: -elːɑ
  • Hyphenation(key): har‧hau‧tel‧la

Verb

[edit]

harhautella

  1. (transitive) frequentative of harhauttaa (to deceive)
  2. (transitive) to dribble (past one or more players)

Conjugation

[edit]
Inflection of harhautella (Kotus type 67*C/tulla, tt-t gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. harhauttelen en harhauttele 1st sing. olen harhautellut en ole harhautellut
2nd sing. harhauttelet et harhauttele 2nd sing. olet harhautellut et ole harhautellut
3rd sing. harhauttelee ei harhauttele 3rd sing. on harhautellut ei ole harhautellut
1st plur. harhauttelemme emme harhauttele 1st plur. olemme harhautelleet emme ole harhautelleet
2nd plur. harhauttelette ette harhauttele 2nd plur. olette harhautelleet ette ole harhautelleet
3rd plur. harhauttelevat eivät harhauttele 3rd plur. ovat harhautelleet eivät ole harhautelleet
passive harhautellaan ei harhautella passive on harhauteltu ei ole harhauteltu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. harhauttelin en harhautellut 1st sing. olin harhautellut en ollut harhautellut
2nd sing. harhauttelit et harhautellut 2nd sing. olit harhautellut et ollut harhautellut
3rd sing. harhautteli ei harhautellut 3rd sing. oli harhautellut ei ollut harhautellut
1st plur. harhauttelimme emme harhautelleet 1st plur. olimme harhautelleet emme olleet harhautelleet
2nd plur. harhauttelitte ette harhautelleet 2nd plur. olitte harhautelleet ette olleet harhautelleet
3rd plur. harhauttelivat eivät harhautelleet 3rd plur. olivat harhautelleet eivät olleet harhautelleet
passive harhauteltiin ei harhauteltu passive oli harhauteltu ei ollut harhauteltu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. harhauttelisin en harhauttelisi 1st sing. olisin harhautellut en olisi harhautellut
2nd sing. harhauttelisit et harhauttelisi 2nd sing. olisit harhautellut et olisi harhautellut
3rd sing. harhauttelisi ei harhauttelisi 3rd sing. olisi harhautellut ei olisi harhautellut
1st plur. harhauttelisimme emme harhauttelisi 1st plur. olisimme harhautelleet emme olisi harhautelleet
2nd plur. harhauttelisitte ette harhauttelisi 2nd plur. olisitte harhautelleet ette olisi harhautelleet
3rd plur. harhauttelisivat eivät harhauttelisi 3rd plur. olisivat harhautelleet eivät olisi harhautelleet
passive harhauteltaisiin ei harhauteltaisi passive olisi harhauteltu ei olisi harhauteltu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. harhauttele älä harhauttele 2nd sing.
3rd sing. harhautelkoon älköön harhautelko 3rd sing. olkoon harhautellut älköön olko harhautellut
1st plur. harhautelkaamme älkäämme harhautelko 1st plur.
2nd plur. harhautelkaa älkää harhautelko 2nd plur.
3rd plur. harhautelkoot älkööt harhautelko 3rd plur. olkoot harhautelleet älkööt olko harhautelleet
passive harhauteltakoon älköön harhauteltako passive olkoon harhauteltu älköön olko harhauteltu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. harhautellen en harhautelle 1st sing. lienen harhautellut en liene harhautellut
2nd sing. harhautellet et harhautelle 2nd sing. lienet harhautellut et liene harhautellut
3rd sing. harhautellee ei harhautelle 3rd sing. lienee harhautellut ei liene harhautellut
1st plur. harhautellemme emme harhautelle 1st plur. lienemme harhautelleet emme liene harhautelleet
2nd plur. harhautellette ette harhautelle 2nd plur. lienette harhautelleet ette liene harhautelleet
3rd plur. harhautellevat eivät harhautelle 3rd plur. lienevät harhautelleet eivät liene harhautelleet
passive harhauteltaneen ei harhauteltane passive lienee harhauteltu ei liene harhauteltu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st harhautella present harhautteleva harhauteltava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st harhautellakseni harhautellaksemme
2nd harhautellaksesi harhautellaksenne
3rd harhautellakseen
harhautellaksensa
past harhautellut harhauteltu
2nd inessive2 harhautellessa harhauteltaessa agent4 harhauttelema
Possessive forms
Person sing. plur.
1st harhautellessani harhautellessamme
2nd harhautellessasi harhautellessanne
3rd harhautellessaan
harhautellessansa
negative harhauttelematon
instructive harhautellen
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd inessive harhauttelemassa
elative harhauttelemasta
illative harhauttelemaan
adessive harhauttelemalla
abessive harhauttelematta
instructive harhautteleman harhauteltaman
4th3 verbal noun harhautteleminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st harhauttelemaisillani harhauttelemaisillamme
2nd harhauttelemaisillasi harhauttelemaisillanne
3rd harhauttelemaisillaan
harhauttelemaisillansa

Further reading

[edit]