Jump to content

hamuilla

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

hamuta +‎ -illa

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈhɑmui̯lːɑˣ/, [ˈhɑ̝mui̯lːɑ̝(ʔ)]
  • Rhymes: -ɑmuilːɑ
  • Hyphenation(key): ha‧muil‧la

Verb

[edit]

hamuilla

  1. (intransitive) to fumble, to try to grab

Conjugation

[edit]
Inflection of hamuilla (Kotus type 67/tulla, no gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. hamuilen en hamuile 1st sing. olen hamuillut en ole hamuillut
2nd sing. hamuilet et hamuile 2nd sing. olet hamuillut et ole hamuillut
3rd sing. hamuilee ei hamuile 3rd sing. on hamuillut ei ole hamuillut
1st plur. hamuilemme emme hamuile 1st plur. olemme hamuilleet emme ole hamuilleet
2nd plur. hamuilette ette hamuile 2nd plur. olette hamuilleet ette ole hamuilleet
3rd plur. hamuilevat eivät hamuile 3rd plur. ovat hamuilleet eivät ole hamuilleet
passive hamuillaan ei hamuilla passive on hamuiltu ei ole hamuiltu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. hamuilin en hamuillut 1st sing. olin hamuillut en ollut hamuillut
2nd sing. hamuilit et hamuillut 2nd sing. olit hamuillut et ollut hamuillut
3rd sing. hamuili ei hamuillut 3rd sing. oli hamuillut ei ollut hamuillut
1st plur. hamuilimme emme hamuilleet 1st plur. olimme hamuilleet emme olleet hamuilleet
2nd plur. hamuilitte ette hamuilleet 2nd plur. olitte hamuilleet ette olleet hamuilleet
3rd plur. hamuilivat eivät hamuilleet 3rd plur. olivat hamuilleet eivät olleet hamuilleet
passive hamuiltiin ei hamuiltu passive oli hamuiltu ei ollut hamuiltu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. hamuilisin en hamuilisi 1st sing. olisin hamuillut en olisi hamuillut
2nd sing. hamuilisit et hamuilisi 2nd sing. olisit hamuillut et olisi hamuillut
3rd sing. hamuilisi ei hamuilisi 3rd sing. olisi hamuillut ei olisi hamuillut
1st plur. hamuilisimme emme hamuilisi 1st plur. olisimme hamuilleet emme olisi hamuilleet
2nd plur. hamuilisitte ette hamuilisi 2nd plur. olisitte hamuilleet ette olisi hamuilleet
3rd plur. hamuilisivat eivät hamuilisi 3rd plur. olisivat hamuilleet eivät olisi hamuilleet
passive hamuiltaisiin ei hamuiltaisi passive olisi hamuiltu ei olisi hamuiltu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. hamuile älä hamuile 2nd sing.
3rd sing. hamuilkoon älköön hamuilko 3rd sing. olkoon hamuillut älköön olko hamuillut
1st plur. hamuilkaamme älkäämme hamuilko 1st plur.
2nd plur. hamuilkaa älkää hamuilko 2nd plur.
3rd plur. hamuilkoot älkööt hamuilko 3rd plur. olkoot hamuilleet älkööt olko hamuilleet
passive hamuiltakoon älköön hamuiltako passive olkoon hamuiltu älköön olko hamuiltu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. hamuillen en hamuille 1st sing. lienen hamuillut en liene hamuillut
2nd sing. hamuillet et hamuille 2nd sing. lienet hamuillut et liene hamuillut
3rd sing. hamuillee ei hamuille 3rd sing. lienee hamuillut ei liene hamuillut
1st plur. hamuillemme emme hamuille 1st plur. lienemme hamuilleet emme liene hamuilleet
2nd plur. hamuillette ette hamuille 2nd plur. lienette hamuilleet ette liene hamuilleet
3rd plur. hamuillevat eivät hamuille 3rd plur. lienevät hamuilleet eivät liene hamuilleet
passive hamuiltaneen ei hamuiltane passive lienee hamuiltu ei liene hamuiltu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st hamuilla present hamuileva hamuiltava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st hamuillakseni hamuillaksemme
2nd hamuillaksesi hamuillaksenne
3rd hamuillakseen
hamuillaksensa
past hamuillut hamuiltu
2nd inessive2 hamuillessa hamuiltaessa agent4 hamuilema
Possessive forms
Person sing. plur.
1st hamuillessani hamuillessamme
2nd hamuillessasi hamuillessanne
3rd hamuillessaan
hamuillessansa
negative hamuilematon
instructive hamuillen
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd inessive hamuilemassa
elative hamuilemasta
illative hamuilemaan
adessive hamuilemalla
abessive hamuilematta
instructive hamuileman hamuiltaman
4th3 verbal noun hamuileminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st hamuilemaisillani hamuilemaisillamme
2nd hamuilemaisillasi hamuilemaisillanne
3rd hamuilemaisillaan
hamuilemaisillansa

Further reading

[edit]