haltioitua

Finnish

Etymology

haltia +‎ -oitua

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈhɑltioi̯tuɑˣ/, [ˈhɑ̝l̪t̪iˌo̞i̯t̪uɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -oituɑ
• Hyphenation^(key): hal‧ti‧oi‧tua

Verb

haltioitua

1. (intransitive) to become exalted, to be blown away (to be greatly impressed)

   Kriitikot haltioituivat heidän viimeisimmästä albumistaan.

   The critics were blown away by their latest album.

Usage notes

No transitive form exists. The transitive aspect is expressed by the phrasal verb saada haltioihinsa.

Conjugation

Inflection of haltioitua (Kotus type 52*F/sanoa, t-d gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		haltioidun	en haltioidu	1st sing.	olen haltioitunut	en ole haltioitunut
2nd sing.		haltioidut	et haltioidu	2nd sing.	olet haltioitunut	et ole haltioitunut
3rd sing.		haltioituu	ei haltioidu	3rd sing.	on haltioitunut	ei ole haltioitunut
1st plur.		haltioidumme	emme haltioidu	1st plur.	olemme haltioituneet	emme ole haltioituneet
2nd plur.		haltioidutte	ette haltioidu	2nd plur.	olette haltioituneet	ette ole haltioituneet
3rd plur.		haltioituvat	eivät haltioidu	3rd plur.	ovat haltioituneet	eivät ole haltioituneet
passive		haltioidutaan	ei haltioiduta	passive	on haltioiduttu	ei ole haltioiduttu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		haltioiduin	en haltioitunut	1st sing.	olin haltioitunut	en ollut haltioitunut
2nd sing.		haltioiduit	et haltioitunut	2nd sing.	olit haltioitunut	et ollut haltioitunut
3rd sing.		haltioitui	ei haltioitunut	3rd sing.	oli haltioitunut	ei ollut haltioitunut
1st plur.		haltioiduimme	emme haltioituneet	1st plur.	olimme haltioituneet	emme olleet haltioituneet
2nd plur.		haltioiduitte	ette haltioituneet	2nd plur.	olitte haltioituneet	ette olleet haltioituneet
3rd plur.		haltioituivat	eivät haltioituneet	3rd plur.	olivat haltioituneet	eivät olleet haltioituneet
passive		haltioiduttiin	ei haltioiduttu	passive	oli haltioiduttu	ei ollut haltioiduttu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		haltioituisin	en haltioituisi	1st sing.	olisin haltioitunut	en olisi haltioitunut
2nd sing.		haltioituisit	et haltioituisi	2nd sing.	olisit haltioitunut	et olisi haltioitunut
3rd sing.		haltioituisi	ei haltioituisi	3rd sing.	olisi haltioitunut	ei olisi haltioitunut
1st plur.		haltioituisimme	emme haltioituisi	1st plur.	olisimme haltioituneet	emme olisi haltioituneet
2nd plur.		haltioituisitte	ette haltioituisi	2nd plur.	olisitte haltioituneet	ette olisi haltioituneet
3rd plur.		haltioituisivat	eivät haltioituisi	3rd plur.	olisivat haltioituneet	eivät olisi haltioituneet
passive		haltioiduttaisiin	ei haltioiduttaisi	passive	olisi haltioiduttu	ei olisi haltioiduttu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		haltioidu	älä haltioidu	2nd sing.	—	—
3rd sing.		haltioitukoon	älköön haltioituko	3rd sing.	olkoon haltioitunut	älköön olko haltioitunut
1st plur.		haltioitukaamme	älkäämme haltioituko	1st plur.	—	—
2nd plur.		haltioitukaa	älkää haltioituko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		haltioitukoot	älkööt haltioituko	3rd plur.	olkoot haltioituneet	älkööt olko haltioituneet
passive		haltioiduttakoon	älköön haltioiduttako	passive	olkoon haltioiduttu	älköön olko haltioiduttu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		haltioitunen	en haltioitune	1st sing.	lienen haltioitunut	en liene haltioitunut
2nd sing.		haltioitunet	et haltioitune	2nd sing.	lienet haltioitunut	et liene haltioitunut
3rd sing.		haltioitunee	ei haltioitune	3rd sing.	lienee haltioitunut	ei liene haltioitunut
1st plur.		haltioitunemme	emme haltioitune	1st plur.	lienemme haltioituneet	emme liene haltioituneet
2nd plur.		haltioitunette	ette haltioitune	2nd plur.	lienette haltioituneet	ette liene haltioituneet
3rd plur.		haltioitunevat	eivät haltioitune	3rd plur.	lienevät haltioituneet	eivät liene haltioituneet
passive		haltioiduttaneen	ei haltioiduttane	passive	lienee haltioiduttu	ei liene haltioiduttu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		haltioitua		present	haltioituva	haltioiduttava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st haltioituakseni haltioituaksemme 2nd haltioituaksesi haltioituaksenne 3rd haltioituakseen haltioituaksensa		past	haltioitunut	haltioiduttu
2nd	inessive2	haltioituessa	haltioiduttaessa	agent4	haltioituma
		Possessive forms Person sing. plur. 1st haltioituessani haltioituessamme 2nd haltioituessasi haltioituessanne 3rd haltioituessaan haltioituessansa		negative	haltioitumaton
	instructive	haltioituen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd	inessive	haltioitumassa	—
	elative	haltioitumasta	—
	illative	haltioitumaan	—
	adessive	haltioitumalla	—
	abessive	haltioitumatta	—
	instructive	haltioituman	haltioiduttaman
4th3	verbal noun	haltioituminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st haltioitumaisillani haltioitumaisillamme 2nd haltioitumaisillasi haltioitumaisillanne 3rd haltioitumaisillaan haltioitumaisillansa

Synonyms

• tulla haltioihinsa

Derived terms

• haltioituminen

 

See also

• olla haltioissaan
• saada haltioihinsa

Further reading

• “haltioitua”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02