halailla

Finnish

Etymology

From halata +‎ -illa (frequentative aspect).

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈhɑlɑi̯lːɑˣ/, [ˈhɑ̝lɑ̝i̯lːɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -ɑlɑilːɑ
• Hyphenation^(key): ha‧lail‧la

Verb

halailla

1. (transitive, usually atelic) frequentative of halata (“to hug”)

   Ihmiset halailivat toisiaan hyvästiksi.

   The people were hugging each other for farewell.

2. (reciprocal) to cuddle

Conjugation

Inflection of halailla (Kotus type 67/tulla, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		halailen	en halaile	1st sing.	olen halaillut	en ole halaillut
2nd sing.		halailet	et halaile	2nd sing.	olet halaillut	et ole halaillut
3rd sing.		halailee	ei halaile	3rd sing.	on halaillut	ei ole halaillut
1st plur.		halailemme	emme halaile	1st plur.	olemme halailleet	emme ole halailleet
2nd plur.		halailette	ette halaile	2nd plur.	olette halailleet	ette ole halailleet
3rd plur.		halailevat	eivät halaile	3rd plur.	ovat halailleet	eivät ole halailleet
passive		halaillaan	ei halailla	passive	on halailtu	ei ole halailtu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		halailin	en halaillut	1st sing.	olin halaillut	en ollut halaillut
2nd sing.		halailit	et halaillut	2nd sing.	olit halaillut	et ollut halaillut
3rd sing.		halaili	ei halaillut	3rd sing.	oli halaillut	ei ollut halaillut
1st plur.		halailimme	emme halailleet	1st plur.	olimme halailleet	emme olleet halailleet
2nd plur.		halailitte	ette halailleet	2nd plur.	olitte halailleet	ette olleet halailleet
3rd plur.		halailivat	eivät halailleet	3rd plur.	olivat halailleet	eivät olleet halailleet
passive		halailtiin	ei halailtu	passive	oli halailtu	ei ollut halailtu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		halailisin	en halailisi	1st sing.	olisin halaillut	en olisi halaillut
2nd sing.		halailisit	et halailisi	2nd sing.	olisit halaillut	et olisi halaillut
3rd sing.		halailisi	ei halailisi	3rd sing.	olisi halaillut	ei olisi halaillut
1st plur.		halailisimme	emme halailisi	1st plur.	olisimme halailleet	emme olisi halailleet
2nd plur.		halailisitte	ette halailisi	2nd plur.	olisitte halailleet	ette olisi halailleet
3rd plur.		halailisivat	eivät halailisi	3rd plur.	olisivat halailleet	eivät olisi halailleet
passive		halailtaisiin	ei halailtaisi	passive	olisi halailtu	ei olisi halailtu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		halaile	älä halaile	2nd sing.	—	—
3rd sing.		halailkoon	älköön halailko	3rd sing.	olkoon halaillut	älköön olko halaillut
1st plur.		halailkaamme	älkäämme halailko	1st plur.	—	—
2nd plur.		halailkaa	älkää halailko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		halailkoot	älkööt halailko	3rd plur.	olkoot halailleet	älkööt olko halailleet
passive		halailtakoon	älköön halailtako	passive	olkoon halailtu	älköön olko halailtu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		halaillen	en halaille	1st sing.	lienen halaillut	en liene halaillut
2nd sing.		halaillet	et halaille	2nd sing.	lienet halaillut	et liene halaillut
3rd sing.		halaillee	ei halaille	3rd sing.	lienee halaillut	ei liene halaillut
1st plur.		halaillemme	emme halaille	1st plur.	lienemme halailleet	emme liene halailleet
2nd plur.		halaillette	ette halaille	2nd plur.	lienette halailleet	ette liene halailleet
3rd plur.		halaillevat	eivät halaille	3rd plur.	lienevät halailleet	eivät liene halailleet
passive		halailtaneen	ei halailtane	passive	lienee halailtu	ei liene halailtu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		halailla		present	halaileva	halailtava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st halaillakseni halaillaksemme 2nd halaillaksesi halaillaksenne 3rd halaillakseen halaillaksensa		past	halaillut	halailtu
2nd	inessive2	halaillessa	halailtaessa	agent4	halailema
		Possessive forms Person sing. plur. 1st halaillessani halaillessamme 2nd halaillessasi halaillessanne 3rd halaillessaan halaillessansa		negative	halailematon
	instructive	halaillen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd	inessive	halailemassa	—
	elative	halailemasta	—
	illative	halailemaan	—
	adessive	halailemalla	—
	abessive	halailematta	—
	instructive	halaileman	halailtaman
4th3	verbal noun	halaileminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st halailemaisillani halailemaisillamme 2nd halailemaisillasi halailemaisillanne 3rd halailemaisillaan halailemaisillansa

Derived terms

• halailu

 

Further reading

• “halailla”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02