häiriköidä

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

häiritä +‎ -köidä

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈhæi̯rikøi̯dæˣ/, [ˈhæi̯riˌk̟ø̞i̯dæ(ʔ)]
  • Rhymes: -øidæ
  • Hyphenation(key): häi‧ri‧köi‧dä

Verb

[edit]

häiriköidä

  1. to heckle, to cause trouble

Conjugation

[edit]
Inflection of häiriköidä (Kotus type 62/voida, no gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. häiriköin en häiriköi 1st sing. olen häiriköinyt en ole häiriköinyt
2nd sing. häiriköit et häiriköi 2nd sing. olet häiriköinyt et ole häiriköinyt
3rd sing. häiriköi ei häiriköi 3rd sing. on häiriköinyt ei ole häiriköinyt
1st plur. häiriköimme emme häiriköi 1st plur. olemme häiriköineet emme ole häiriköineet
2nd plur. häiriköitte ette häiriköi 2nd plur. olette häiriköineet ette ole häiriköineet
3rd plur. häiriköivät eivät häiriköi 3rd plur. ovat häiriköineet eivät ole häiriköineet
passive häiriköidään ei häiriköidä passive on häiriköity ei ole häiriköity
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. häiriköin en häiriköinyt 1st sing. olin häiriköinyt en ollut häiriköinyt
2nd sing. häiriköit et häiriköinyt 2nd sing. olit häiriköinyt et ollut häiriköinyt
3rd sing. häiriköi ei häiriköinyt 3rd sing. oli häiriköinyt ei ollut häiriköinyt
1st plur. häiriköimme emme häiriköineet 1st plur. olimme häiriköineet emme olleet häiriköineet
2nd plur. häiriköitte ette häiriköineet 2nd plur. olitte häiriköineet ette olleet häiriköineet
3rd plur. häiriköivät eivät häiriköineet 3rd plur. olivat häiriköineet eivät olleet häiriköineet
passive häiriköitiin ei häiriköity passive oli häiriköity ei ollut häiriköity
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. häiriköisin en häiriköisi 1st sing. olisin häiriköinyt en olisi häiriköinyt
2nd sing. häiriköisit et häiriköisi 2nd sing. olisit häiriköinyt et olisi häiriköinyt
3rd sing. häiriköisi ei häiriköisi 3rd sing. olisi häiriköinyt ei olisi häiriköinyt
1st plur. häiriköisimme emme häiriköisi 1st plur. olisimme häiriköineet emme olisi häiriköineet
2nd plur. häiriköisitte ette häiriköisi 2nd plur. olisitte häiriköineet ette olisi häiriköineet
3rd plur. häiriköisivät eivät häiriköisi 3rd plur. olisivat häiriköineet eivät olisi häiriköineet
passive häiriköitäisiin ei häiriköitäisi passive olisi häiriköity ei olisi häiriköity
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. häiriköi älä häiriköi 2nd sing.
3rd sing. häiriköiköön älköön häiriköikö 3rd sing. olkoon häiriköinyt älköön olko häiriköinyt
1st plur. häiriköikäämme älkäämme häiriköikö 1st plur.
2nd plur. häiriköikää älkää häiriköikö 2nd plur.
3rd plur. häiriköikööt älkööt häiriköikö 3rd plur. olkoot häiriköineet älkööt olko häiriköineet
passive häiriköitäköön älköön häiriköitäkö passive olkoon häiriköity älköön olko häiriköity
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. häiriköinen en häiriköine 1st sing. lienen häiriköinyt en liene häiriköinyt
2nd sing. häiriköinet et häiriköine 2nd sing. lienet häiriköinyt et liene häiriköinyt
3rd sing. häiriköinee ei häiriköine 3rd sing. lienee häiriköinyt ei liene häiriköinyt
1st plur. häiriköinemme emme häiriköine 1st plur. lienemme häiriköineet emme liene häiriköineet
2nd plur. häiriköinette ette häiriköine 2nd plur. lienette häiriköineet ette liene häiriköineet
3rd plur. häiriköinevät eivät häiriköine 3rd plur. lienevät häiriköineet eivät liene häiriköineet
passive häiriköitäneen ei häiriköitäne passive lienee häiriköity ei liene häiriköity
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st häiriköidä present häiriköivä häiriköitävä
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st häiriköidäkseni häiriköidäksemme
2nd häiriköidäksesi häiriköidäksenne
3rd häiriköidäkseen
häiriköidäksensä
past häiriköinyt häiriköity
2nd inessive2 häiriköidessä häiriköitäessä agent4 häiriköimä
Possessive forms
Person sing. plur.
1st häiriköidessäni häiriköidessämme
2nd häiriköidessäsi häiriköidessänne
3rd häiriköidessään
häiriköidessänsä
negative häiriköimätön
instructive häiriköiden
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd inessive häiriköimässä
elative häiriköimästä
illative häiriköimään
adessive häiriköimällä
abessive häiriköimättä
instructive häiriköimän häiriköitämän
4th3 verbal noun häiriköiminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st häiriköimäisilläni häiriköimäisillämme
2nd häiriköimäisilläsi häiriköimäisillänne
3rd häiriköimäisillään
häiriköimäisillänsä

Derived terms

[edit]

Further reading

[edit]