frustroitua

Finnish

Etymology 1

From frustroida +‎ -tua.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈfrustroi̯tuɑˣ/, [ˈfrus̠.tro̞i̯ˌt̪uɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -uɑ
• Hyphenation^(key): frust‧roi‧tua

Verb

frustroitua

1. (intransitive, psychology) To get frustrated.

Conjugation

Inflection of frustroitua (Kotus type 52*F/sanoa, t-d gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		frustroidun	en frustroidu	1st sing.	olen frustroitunut	en ole frustroitunut
2nd sing.		frustroidut	et frustroidu	2nd sing.	olet frustroitunut	et ole frustroitunut
3rd sing.		frustroituu	ei frustroidu	3rd sing.	on frustroitunut	ei ole frustroitunut
1st plur.		frustroidumme	emme frustroidu	1st plur.	olemme frustroituneet	emme ole frustroituneet
2nd plur.		frustroidutte	ette frustroidu	2nd plur.	olette frustroituneet	ette ole frustroituneet
3rd plur.		frustroituvat	eivät frustroidu	3rd plur.	ovat frustroituneet	eivät ole frustroituneet
passive		frustroidutaan	ei frustroiduta	passive	on frustroiduttu	ei ole frustroiduttu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		frustroiduin	en frustroitunut	1st sing.	olin frustroitunut	en ollut frustroitunut
2nd sing.		frustroiduit	et frustroitunut	2nd sing.	olit frustroitunut	et ollut frustroitunut
3rd sing.		frustroitui	ei frustroitunut	3rd sing.	oli frustroitunut	ei ollut frustroitunut
1st plur.		frustroiduimme	emme frustroituneet	1st plur.	olimme frustroituneet	emme olleet frustroituneet
2nd plur.		frustroiduitte	ette frustroituneet	2nd plur.	olitte frustroituneet	ette olleet frustroituneet
3rd plur.		frustroituivat	eivät frustroituneet	3rd plur.	olivat frustroituneet	eivät olleet frustroituneet
passive		frustroiduttiin	ei frustroiduttu	passive	oli frustroiduttu	ei ollut frustroiduttu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		frustroituisin	en frustroituisi	1st sing.	olisin frustroitunut	en olisi frustroitunut
2nd sing.		frustroituisit	et frustroituisi	2nd sing.	olisit frustroitunut	et olisi frustroitunut
3rd sing.		frustroituisi	ei frustroituisi	3rd sing.	olisi frustroitunut	ei olisi frustroitunut
1st plur.		frustroituisimme	emme frustroituisi	1st plur.	olisimme frustroituneet	emme olisi frustroituneet
2nd plur.		frustroituisitte	ette frustroituisi	2nd plur.	olisitte frustroituneet	ette olisi frustroituneet
3rd plur.		frustroituisivat	eivät frustroituisi	3rd plur.	olisivat frustroituneet	eivät olisi frustroituneet
passive		frustroiduttaisiin	ei frustroiduttaisi	passive	olisi frustroiduttu	ei olisi frustroiduttu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		frustroidu	älä frustroidu	2nd sing.	—	—
3rd sing.		frustroitukoon	älköön frustroituko	3rd sing.	olkoon frustroitunut	älköön olko frustroitunut
1st plur.		frustroitukaamme	älkäämme frustroituko	1st plur.	—	—
2nd plur.		frustroitukaa	älkää frustroituko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		frustroitukoot	älkööt frustroituko	3rd plur.	olkoot frustroituneet	älkööt olko frustroituneet
passive		frustroiduttakoon	älköön frustroiduttako	passive	olkoon frustroiduttu	älköön olko frustroiduttu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		frustroitunen	en frustroitune	1st sing.	lienen frustroitunut	en liene frustroitunut
2nd sing.		frustroitunet	et frustroitune	2nd sing.	lienet frustroitunut	et liene frustroitunut
3rd sing.		frustroitunee	ei frustroitune	3rd sing.	lienee frustroitunut	ei liene frustroitunut
1st plur.		frustroitunemme	emme frustroitune	1st plur.	lienemme frustroituneet	emme liene frustroituneet
2nd plur.		frustroitunette	ette frustroitune	2nd plur.	lienette frustroituneet	ette liene frustroituneet
3rd plur.		frustroitunevat	eivät frustroitune	3rd plur.	lienevät frustroituneet	eivät liene frustroituneet
passive		frustroiduttaneen	ei frustroiduttane	passive	lienee frustroiduttu	ei liene frustroiduttu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		frustroitua		present	frustroituva	frustroiduttava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st frustroituakseni frustroituaksemme 2nd frustroituaksesi frustroituaksenne 3rd frustroituakseen frustroituaksensa		past	frustroitunut	frustroiduttu
2nd	inessive2	frustroituessa	frustroiduttaessa	agent4	frustroituma
		Possessive forms Person sing. plur. 1st frustroituessani frustroituessamme 2nd frustroituessasi frustroituessanne 3rd frustroituessaan frustroituessansa		negative	frustroitumaton
	instructive	frustroituen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd	inessive	frustroitumassa	—
	elative	frustroitumasta	—
	illative	frustroitumaan	—
	adessive	frustroitumalla	—
	abessive	frustroitumatta	—
	instructive	frustroituman	frustroiduttaman
4th3	verbal noun	frustroituminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st frustroitumaisillani frustroitumaisillamme 2nd frustroitumaisillasi frustroitumaisillanne 3rd frustroitumaisillaan frustroitumaisillansa

Synonyms

• turhaantua
• turhautua

Further reading

• “frustroitua”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-01

Etymology 2

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈfrustroi̯tuɑ/, [ˈfrus̠.tro̞i̯ˌt̪uɑ̝]
• Rhymes: -uɑ
• Hyphenation^(key): frust‧roi‧tua

Participle

frustroitua

1. partitive singular of frustroitu