finiittinen

Finnish

Etymology

finiitti- +‎ -inen < Latin fīnītus

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈfiniːtːinen/, [ˈfiniːt̪̚ˌt̪ine̞n]
• Rhymes: -inen
• Hyphenation^(key): fi‧niit‧ti‧nen

Adjective

finiittinen (comparative finiittisempi, superlative finiittisin)

1. (grammar) finite (limited by person or number)

   Antonym: infiniittinen

Declension

Inflection of finiittinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative		finiittinen	finiittiset
genitive		finiittisen	finiittisten finiittisien
partitive		finiittistä	finiittisiä
illative		finiittiseen	finiittisiin
		singular	plural
nominative		finiittinen	finiittiset
accusative	nom.	finiittinen	finiittiset
	gen.	finiittisen
genitive		finiittisen	finiittisten finiittisien
partitive		finiittistä	finiittisiä
inessive		finiittisessä	finiittisissä
elative		finiittisestä	finiittisistä
illative		finiittiseen	finiittisiin
adessive		finiittisellä	finiittisillä
ablative		finiittiseltä	finiittisiltä
allative		finiittiselle	finiittisille
essive		finiittisenä	finiittisinä
translative		finiittiseksi	finiittisiksi
abessive		finiittisettä	finiittisittä
instructive		—	finiittisin
comitative		—	finiittisine

Possessive forms of finiittinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative finiittiseni finiittiseni accusative nom. finiittiseni finiittiseni gen. finiittiseni genitive finiittiseni finiittisteni finiittisieni partitive finiittistäni finiittisiäni inessive finiittisessäni finiittisissäni elative finiittisestäni finiittisistäni illative finiittiseeni finiittisiini adessive finiittiselläni finiittisilläni ablative finiittiseltäni finiittisiltäni allative finiittiselleni finiittisilleni essive finiittisenäni finiittisinäni translative finiittisekseni finiittisikseni abessive finiittisettäni finiittisittäni instructive — — comitative — finiittisineni second-person singular possessor singular plural nominative finiittisesi finiittisesi accusative nom. finiittisesi finiittisesi gen. finiittisesi genitive finiittisesi finiittistesi finiittisiesi partitive finiittistäsi finiittisiäsi inessive finiittisessäsi finiittisissäsi elative finiittisestäsi finiittisistäsi illative finiittiseesi finiittisiisi adessive finiittiselläsi finiittisilläsi ablative finiittiseltäsi finiittisiltäsi allative finiittisellesi finiittisillesi essive finiittisenäsi finiittisinäsi translative finiittiseksesi finiittisiksesi abessive finiittisettäsi finiittisittäsi instructive — — comitative — finiittisinesi first-person plural possessor singular plural nominative finiittisemme finiittisemme accusative nom. finiittisemme finiittisemme gen. finiittisemme genitive finiittisemme finiittistemme finiittisiemme partitive finiittistämme finiittisiämme inessive finiittisessämme finiittisissämme elative finiittisestämme finiittisistämme illative finiittiseemme finiittisiimme adessive finiittisellämme finiittisillämme ablative finiittiseltämme finiittisiltämme allative finiittisellemme finiittisillemme essive finiittisenämme finiittisinämme translative finiittiseksemme finiittisiksemme abessive finiittisettämme finiittisittämme instructive — — comitative — finiittisinemme second-person plural possessor singular plural nominative finiittisenne finiittisenne accusative nom. finiittisenne finiittisenne gen. finiittisenne genitive finiittisenne finiittistenne finiittisienne partitive finiittistänne finiittisiänne inessive finiittisessänne finiittisissänne elative finiittisestänne finiittisistänne illative finiittiseenne finiittisiinne adessive finiittisellänne finiittisillänne ablative finiittiseltänne finiittisiltänne allative finiittisellenne finiittisillenne essive finiittisenänne finiittisinänne translative finiittiseksenne finiittisiksenne abessive finiittisettänne finiittisittänne instructive — — comitative — finiittisinenne third-person possessor singular plural nominative finiittisensä finiittisensä accusative nom. finiittisensä finiittisensä gen. finiittisensä genitive finiittisensä finiittistensä finiittisiensä partitive finiittistään finiittistänsä finiittisiään finiittisiänsä inessive finiittisessään finiittisessänsä finiittisissään finiittisissänsä elative finiittisestään finiittisestänsä finiittisistään finiittisistänsä illative finiittiseensä finiittisiinsä adessive finiittisellään finiittisellänsä finiittisillään finiittisillänsä ablative finiittiseltään finiittiseltänsä finiittisiltään finiittisiltänsä allative finiittiselleen finiittisellensä finiittisilleen finiittisillensä essive finiittisenään finiittisenänsä finiittisinään finiittisinänsä translative finiittisekseen finiittiseksensä finiittisikseen finiittisiksensä abessive finiittisettään finiittisettänsä finiittisittään finiittisittänsä instructive — — comitative — finiittisineen finiittisinensä

Derived terms

• finiittisyys

 

compounds

• finiittimuoto
• finiittiverbi

 

Related terms

• finiitti
• finiitti-

Further reading

• “finiittinen”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02