Jump to content

finiittimuoto

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

finiittinen (finite) +‎ muoto (form)

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈfiniːtːiˌmuo̯to/, [ˈfiniːt̪ːiˌmuo̞̯t̪o̞]
  • Rhymes: -uoto
  • Hyphenation(key): fi‧niitti‧muoto

Noun

[edit]

finiittimuoto

  1. (grammar) finite form

Declension

[edit]
Inflection of finiittimuoto (Kotus type 1*F/valo, t-d gradation)
nominative finiittimuoto finiittimuodot
genitive finiittimuodon finiittimuotojen
partitive finiittimuotoa finiittimuotoja
illative finiittimuotoon finiittimuotoihin
singular plural
nominative finiittimuoto finiittimuodot
accusative nom. finiittimuoto finiittimuodot
gen. finiittimuodon
genitive finiittimuodon finiittimuotojen
partitive finiittimuotoa finiittimuotoja
inessive finiittimuodossa finiittimuodoissa
elative finiittimuodosta finiittimuodoista
illative finiittimuotoon finiittimuotoihin
adessive finiittimuodolla finiittimuodoilla
ablative finiittimuodolta finiittimuodoilta
allative finiittimuodolle finiittimuodoille
essive finiittimuotona finiittimuotoina
translative finiittimuodoksi finiittimuodoiksi
abessive finiittimuodotta finiittimuodoitta
instructive finiittimuodoin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of finiittimuoto (Kotus type 1*F/valo, t-d gradation)

Further reading

[edit]