ansoittaa

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

ansa +‎ -oittaa

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈɑnsoi̯tːɑːˣ/, [ˈɑ̝ns̠o̞i̯t̪ːɑ̝ː(ʔ)]
  • Rhymes: -ɑnsoitːɑː
  • Hyphenation(key): an‧soit‧taa

Verb

[edit]

ansoittaa

  1. To trap (to set traps).

Conjugation

[edit]
Inflection of ansoittaa (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. ansoitan en ansoita 1st sing. olen ansoittanut en ole ansoittanut
2nd sing. ansoitat et ansoita 2nd sing. olet ansoittanut et ole ansoittanut
3rd sing. ansoittaa ei ansoita 3rd sing. on ansoittanut ei ole ansoittanut
1st plur. ansoitamme emme ansoita 1st plur. olemme ansoittaneet emme ole ansoittaneet
2nd plur. ansoitatte ette ansoita 2nd plur. olette ansoittaneet ette ole ansoittaneet
3rd plur. ansoittavat eivät ansoita 3rd plur. ovat ansoittaneet eivät ole ansoittaneet
passive ansoitetaan ei ansoiteta passive on ansoitettu ei ole ansoitettu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. ansoitin en ansoittanut 1st sing. olin ansoittanut en ollut ansoittanut
2nd sing. ansoitit et ansoittanut 2nd sing. olit ansoittanut et ollut ansoittanut
3rd sing. ansoitti ei ansoittanut 3rd sing. oli ansoittanut ei ollut ansoittanut
1st plur. ansoitimme emme ansoittaneet 1st plur. olimme ansoittaneet emme olleet ansoittaneet
2nd plur. ansoititte ette ansoittaneet 2nd plur. olitte ansoittaneet ette olleet ansoittaneet
3rd plur. ansoittivat eivät ansoittaneet 3rd plur. olivat ansoittaneet eivät olleet ansoittaneet
passive ansoitettiin ei ansoitettu passive oli ansoitettu ei ollut ansoitettu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. ansoittaisin en ansoittaisi 1st sing. olisin ansoittanut en olisi ansoittanut
2nd sing. ansoittaisit et ansoittaisi 2nd sing. olisit ansoittanut et olisi ansoittanut
3rd sing. ansoittaisi ei ansoittaisi 3rd sing. olisi ansoittanut ei olisi ansoittanut
1st plur. ansoittaisimme emme ansoittaisi 1st plur. olisimme ansoittaneet emme olisi ansoittaneet
2nd plur. ansoittaisitte ette ansoittaisi 2nd plur. olisitte ansoittaneet ette olisi ansoittaneet
3rd plur. ansoittaisivat eivät ansoittaisi 3rd plur. olisivat ansoittaneet eivät olisi ansoittaneet
passive ansoitettaisiin ei ansoitettaisi passive olisi ansoitettu ei olisi ansoitettu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. ansoita älä ansoita 2nd sing.
3rd sing. ansoittakoon älköön ansoittako 3rd sing. olkoon ansoittanut älköön olko ansoittanut
1st plur. ansoittakaamme älkäämme ansoittako 1st plur.
2nd plur. ansoittakaa älkää ansoittako 2nd plur.
3rd plur. ansoittakoot älkööt ansoittako 3rd plur. olkoot ansoittaneet älkööt olko ansoittaneet
passive ansoitettakoon älköön ansoitettako passive olkoon ansoitettu älköön olko ansoitettu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. ansoittanen en ansoittane 1st sing. lienen ansoittanut en liene ansoittanut
2nd sing. ansoittanet et ansoittane 2nd sing. lienet ansoittanut et liene ansoittanut
3rd sing. ansoittanee ei ansoittane 3rd sing. lienee ansoittanut ei liene ansoittanut
1st plur. ansoittanemme emme ansoittane 1st plur. lienemme ansoittaneet emme liene ansoittaneet
2nd plur. ansoittanette ette ansoittane 2nd plur. lienette ansoittaneet ette liene ansoittaneet
3rd plur. ansoittanevat eivät ansoittane 3rd plur. lienevät ansoittaneet eivät liene ansoittaneet
passive ansoitettaneen ei ansoitettane passive lienee ansoitettu ei liene ansoitettu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st ansoittaa present ansoittava ansoitettava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st ansoittaakseni ansoittaaksemme
2nd ansoittaaksesi ansoittaaksenne
3rd ansoittaakseen
ansoittaaksensa
past ansoittanut ansoitettu
2nd inessive2 ansoittaessa ansoitettaessa agent4 ansoittama
Possessive forms
Person sing. plur.
1st ansoittaessani ansoittaessamme
2nd ansoittaessasi ansoittaessanne
3rd ansoittaessaan
ansoittaessansa
negative ansoittamaton
instructive ansoittaen
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.

* The third-person singular indicative form ansoittaa does not exhibit final gemination,
unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd inessive ansoittamassa
elative ansoittamasta
illative ansoittamaan
adessive ansoittamalla
abessive ansoittamatta
instructive ansoittaman ansoitettaman
4th3 verbal noun ansoittaminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st ansoittamaisillani ansoittamaisillamme
2nd ansoittamaisillasi ansoittamaisillanne
3rd ansoittamaisillaan
ansoittamaisillansa

Derived terms

[edit]

Further reading

[edit]

Anagrams

[edit]