ansoitus

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

ansoittaa +‎ -us

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈɑnsoi̯tus/, [ˈɑ̝ns̠o̞i̯t̪us̠]
  • Rhymes: -ɑnsoitus
  • Hyphenation(key): an‧soi‧tus

Noun

[edit]

ansoitus

  1. trapping

Declension

[edit]
Inflection of ansoitus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative ansoitus ansoitukset
genitive ansoituksen ansoitusten
ansoituksien
partitive ansoitusta ansoituksia
illative ansoitukseen ansoituksiin
singular plural
nominative ansoitus ansoitukset
accusative nom. ansoitus ansoitukset
gen. ansoituksen
genitive ansoituksen ansoitusten
ansoituksien
partitive ansoitusta ansoituksia
inessive ansoituksessa ansoituksissa
elative ansoituksesta ansoituksista
illative ansoitukseen ansoituksiin
adessive ansoituksella ansoituksilla
ablative ansoitukselta ansoituksilta
allative ansoitukselle ansoituksille
essive ansoituksena ansoituksina
translative ansoitukseksi ansoituksiksi
abessive ansoituksetta ansoituksitta
instructive ansoituksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of ansoitus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)

Further reading

[edit]

Anagrams

[edit]