ansoitella

Ingrian

Etymology

From ansa (“grouse trap”) +‎ -oitta- +‎ -ella.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈɑnsoi̯telːɑ/, [ˈɑns̠ŏ̞i̯te̞ɫː]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈɑnsoi̯telːɑ/, [ˈɑnʒ̥o̞jˌd̥e̞ɫːɑ]
• Rhymes: -ɑnsoi̯telː, -elːɑ
• Hyphenation: an‧soi‧tel‧la

Verb

ansoitella

1. (transitive, usually atelic, folk poetic) to tie a leather shoelace around
   • 1915, Oskar Groundstroem, anonymous quotee, “528. Soikkola, Säätinä, 228a”, in Väinö Salminen, editor, Suomen Kansan Vanhat Runot. Länsi-Inkerin runot‎^[1], volume III1, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, lines 31-32:

     Parenteli, paglotteli, // Ansoitteli, asetteli,

     He fixed it, he laced it // He leatherlaced it, he placed it,

Conjugation

Conjugation of ansoitella (type 12/kuulla, tt-t gradation, gemination)
Indikativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	ansoittelen	en ansoittele	1st singular	oon ansoitelt, oon ansoitellut	en oo ansoitelt, en oo ansoitellut
2nd singular	ansoittelet	et ansoittele	2nd singular	oot ansoitelt, oot ansoitellut	et oo ansoitelt, et oo ansoitellut
3rd singular	ansoittelloo	ei ansoittele	3rd singular	ono ansoitelt, ono ansoitellut	ei oo ansoitelt, ei oo ansoitellut
1st plural	ansoittelemma	emmä ansoittele	1st plural	oomma ansoitelleet	emmä oo ansoitelleet
2nd plural	ansoitteletta	että ansoittele	2nd plural	ootta ansoitelleet	että oo ansoitelleet
3rd plural	ansoittelloot1), ansoittelevat2), ansoitellaa	evät ansoittele, ei ansoitella	3rd plural	ovat ansoitelleet	evät oo ansoitelleet, ei oo ansoiteltu
impersonal	ansoitellaa	ei ansoitella	impersonal	ono ansoiteltu	ei oo ansoiteltu
Imperfekta			Pluskvamperfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	ansoittelin	en ansoitelt, en ansoitellut	1st singular	olin ansoitelt, olin ansoitellut	en olt ansoitelt, en olt ansoitellut
2nd singular	ansoittelit	et ansoitelt, et ansoitellut	2nd singular	olit ansoitelt, olit ansoitellut	et olt ansoitelt, et olt ansoitellut
3rd singular	ansoitteli	ei ansoitelt, ei ansoitellut	3rd singular	oli ansoitelt, oli ansoitellut	ei olt ansoitelt, ei olt ansoitellut
1st plural	ansoittelimma	emmä ansoitelleet	1st plural	olimma ansoitelleet	emmä olleet ansoitelleet
2nd plural	ansoittelitta	että ansoitelleet	2nd plural	olitta ansoitelleet	että olleet ansoitelleet
3rd plural	ansoittelliit1), ansoittelivat2), ansoiteltii	evät ansoitelleet, ei ansoiteltu	3rd plural	olivat ansoitelleet	evät olleet ansoitelleet, ei olt ansoiteltu
impersonal	ansoiteltii	ei ansoiteltu	impersonal	oli ansoiteltu	ei olt ansoiteltu
Konditsionala
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	ansoittelisin	en ansoittelis	1st singular	olisin ansoitelt, olisin ansoitellut	en olis ansoitelt, en olis ansoitellut
2nd singular	ansoittelisit, ansoittelliist1)	et ansoittelis	2nd singular	olisit ansoitelt, olisit ansoitellut	et olis ansoitelt, et olis ansoitellut
3rd singular	ansoittelis	ei ansoittelis	3rd singular	olis ansoitelt, olis ansoitellut	ei olis ansoitelt, ei olis ansoitellut
1st plural	ansoittelisimma	emmä ansoittelis	1st plural	olisimma ansoitelleet	emmä olis ansoitelleet
2nd plural	ansoittelisitta	että ansoittelis	2nd plural	olisitta ansoitelleet	että olis ansoitelleet
3rd plural	ansoittelisiit1), ansoittelisivat2), ansoiteltais	evät ansoittelis, ei ansoiteltais	3rd plural	olisivat ansoitelleet	evät olis ansoitelleet, ei olis ansoiteltu
impersonal	ansoiteltais	ei ansoiteltais	impersonal	olis ansoiteltu	ei olis ansoiteltu
Imperativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	—	—	1st singular	—	—
2nd singular	ansoittele	elä ansoittele	2nd singular	oo ansoitelt, oo ansoitellut	elä oo ansoitelt, elä oo ansoitellut
3rd singular	ansoitelkoo	elköö ansoitelko	3rd singular	olkoo ansoitelt, olkoo ansoitellut	elköö olko ansoitelt, elköö olko ansoitellut
1st plural	—	—	1st plural	—	—
2nd plural	ansoitelkaa	elkää ansoitelko	2nd plural	olkaa ansoitelleet	elkää olko ansoitelleet
3rd plural	ansoitelkoot	elkööt ansoitelko, elköö ansoiteltako	3rd plural	olkoot ansoitelleet	elkööt olko ansoitelleet, elköö olko ansoiteltu
impersonal	ansoiteltakoo	elköö ansoiteltako	impersonal	olkoo ansoiteltu	elköö olko ansoiteltu
Potentsiala
Preesens
	positive	negative
1st singular	ansoitellen	en ansoitelle
2nd singular	ansoitellet	et ansoitelle
3rd singular	ansoitelloo	ei ansoitelle
1st plural	ansoitellemma	emmä ansoitelle
2nd plural	ansoitelletta	että ansoitelle
3rd plural	ansoitelloot	evät ansoitelle, ei ansoiteltane
impersonal	ansoiteltanoo	ei ansoiteltane
Nominal forms
Infinitivat			Partisipat
				active	passive
1st		ansoitella	present	ansoitteleva	ansoiteltava
2nd	inessive	ansoitellees	past	ansoitelt, ansoitellut	ansoiteltu
	instructive	ansoitellen	1) Chiefly in the Soikkola dialect. 2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. *) For the imperative, the 2nd plural (ansoitelkaa) may be used for the 3rd person as well. **) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative ***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential ****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd	illative	ansoittelomaa
	inessive	ansoittelomaas
	elative	ansoittelomast
	abessive	ansoittelomata
4th	nominative	ansoittelomiin
	partitive	ansoittelomista, ansoittelomist

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 16