ainokainen

Finnish

Etymology

aino- +‎ -kainen

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈɑi̯nokɑi̯nen/, [ˈɑ̝i̯no̞ˌkɑ̝i̯ne̞n]
• Rhymes: -ɑinen
• Hyphenation^(key): ai‧no‧kai‧nen

Noun

ainokainen

1. singleton (single object)
2. only child, only

Declension

Inflection of ainokainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative		ainokainen	ainokaiset
genitive		ainokaisen	ainokaisten ainokaisien
partitive		ainokaista	ainokaisia
illative		ainokaiseen	ainokaisiin
		singular	plural
nominative		ainokainen	ainokaiset
accusative	nom.	ainokainen	ainokaiset
	gen.	ainokaisen
genitive		ainokaisen	ainokaisten ainokaisien
partitive		ainokaista	ainokaisia
inessive		ainokaisessa	ainokaisissa
elative		ainokaisesta	ainokaisista
illative		ainokaiseen	ainokaisiin
adessive		ainokaisella	ainokaisilla
ablative		ainokaiselta	ainokaisilta
allative		ainokaiselle	ainokaisille
essive		ainokaisena	ainokaisina
translative		ainokaiseksi	ainokaisiksi
abessive		ainokaisetta	ainokaisitta
instructive		—	ainokaisin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of ainokainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative ainokaiseni ainokaiseni accusative nom. ainokaiseni ainokaiseni gen. ainokaiseni genitive ainokaiseni ainokaisteni ainokaisieni partitive ainokaistani ainokaisiani inessive ainokaisessani ainokaisissani elative ainokaisestani ainokaisistani illative ainokaiseeni ainokaisiini adessive ainokaisellani ainokaisillani ablative ainokaiseltani ainokaisiltani allative ainokaiselleni ainokaisilleni essive ainokaisenani ainokaisinani translative ainokaisekseni ainokaisikseni abessive ainokaisettani ainokaisittani instructive — — comitative — ainokaisineni second-person singular possessor singular plural nominative ainokaisesi ainokaisesi accusative nom. ainokaisesi ainokaisesi gen. ainokaisesi genitive ainokaisesi ainokaistesi ainokaisiesi partitive ainokaistasi ainokaisiasi inessive ainokaisessasi ainokaisissasi elative ainokaisestasi ainokaisistasi illative ainokaiseesi ainokaisiisi adessive ainokaisellasi ainokaisillasi ablative ainokaiseltasi ainokaisiltasi allative ainokaisellesi ainokaisillesi essive ainokaisenasi ainokaisinasi translative ainokaiseksesi ainokaisiksesi abessive ainokaisettasi ainokaisittasi instructive — — comitative — ainokaisinesi first-person plural possessor singular plural nominative ainokaisemme ainokaisemme accusative nom. ainokaisemme ainokaisemme gen. ainokaisemme genitive ainokaisemme ainokaistemme ainokaisiemme partitive ainokaistamme ainokaisiamme inessive ainokaisessamme ainokaisissamme elative ainokaisestamme ainokaisistamme illative ainokaiseemme ainokaisiimme adessive ainokaisellamme ainokaisillamme ablative ainokaiseltamme ainokaisiltamme allative ainokaisellemme ainokaisillemme essive ainokaisenamme ainokaisinamme translative ainokaiseksemme ainokaisiksemme abessive ainokaisettamme ainokaisittamme instructive — — comitative — ainokaisinemme second-person plural possessor singular plural nominative ainokaisenne ainokaisenne accusative nom. ainokaisenne ainokaisenne gen. ainokaisenne genitive ainokaisenne ainokaistenne ainokaisienne partitive ainokaistanne ainokaisianne inessive ainokaisessanne ainokaisissanne elative ainokaisestanne ainokaisistanne illative ainokaiseenne ainokaisiinne adessive ainokaisellanne ainokaisillanne ablative ainokaiseltanne ainokaisiltanne allative ainokaisellenne ainokaisillenne essive ainokaisenanne ainokaisinanne translative ainokaiseksenne ainokaisiksenne abessive ainokaisettanne ainokaisittanne instructive — — comitative — ainokaisinenne third-person possessor singular plural nominative ainokaisensa ainokaisensa accusative nom. ainokaisensa ainokaisensa gen. ainokaisensa genitive ainokaisensa ainokaistensa ainokaisiensa partitive ainokaistaan ainokaistansa ainokaisiaan ainokaisiansa inessive ainokaisessaan ainokaisessansa ainokaisissaan ainokaisissansa elative ainokaisestaan ainokaisestansa ainokaisistaan ainokaisistansa illative ainokaiseensa ainokaisiinsa adessive ainokaisellaan ainokaisellansa ainokaisillaan ainokaisillansa ablative ainokaiseltaan ainokaiseltansa ainokaisiltaan ainokaisiltansa allative ainokaiselleen ainokaisellensa ainokaisilleen ainokaisillensa essive ainokaisenaan ainokaisenansa ainokaisinaan ainokaisinansa translative ainokaisekseen ainokaiseksensa ainokaisikseen ainokaisiksensa abessive ainokaisettaan ainokaisettansa ainokaisittaan ainokaisittansa instructive — — comitative — ainokaisineen ainokaisinensa

Adjective

ainokainen (not comparable)

1. only, sole

   Synonyms: ainoa, ainut

Declension

Inflection of ainokainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative		ainokainen	ainokaiset
genitive		ainokaisen	ainokaisten ainokaisien
partitive		ainokaista	ainokaisia
illative		ainokaiseen	ainokaisiin
		singular	plural
nominative		ainokainen	ainokaiset
accusative	nom.	ainokainen	ainokaiset
	gen.	ainokaisen
genitive		ainokaisen	ainokaisten ainokaisien
partitive		ainokaista	ainokaisia
inessive		ainokaisessa	ainokaisissa
elative		ainokaisesta	ainokaisista
illative		ainokaiseen	ainokaisiin
adessive		ainokaisella	ainokaisilla
ablative		ainokaiselta	ainokaisilta
allative		ainokaiselle	ainokaisille
essive		ainokaisena	ainokaisina
translative		ainokaiseksi	ainokaisiksi
abessive		ainokaisetta	ainokaisitta
instructive		—	ainokaisin
comitative		—	ainokaisine

Possessive forms of ainokainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative ainokaiseni ainokaiseni accusative nom. ainokaiseni ainokaiseni gen. ainokaiseni genitive ainokaiseni ainokaisteni ainokaisieni partitive ainokaistani ainokaisiani inessive ainokaisessani ainokaisissani elative ainokaisestani ainokaisistani illative ainokaiseeni ainokaisiini adessive ainokaisellani ainokaisillani ablative ainokaiseltani ainokaisiltani allative ainokaiselleni ainokaisilleni essive ainokaisenani ainokaisinani translative ainokaisekseni ainokaisikseni abessive ainokaisettani ainokaisittani instructive — — comitative — ainokaisineni second-person singular possessor singular plural nominative ainokaisesi ainokaisesi accusative nom. ainokaisesi ainokaisesi gen. ainokaisesi genitive ainokaisesi ainokaistesi ainokaisiesi partitive ainokaistasi ainokaisiasi inessive ainokaisessasi ainokaisissasi elative ainokaisestasi ainokaisistasi illative ainokaiseesi ainokaisiisi adessive ainokaisellasi ainokaisillasi ablative ainokaiseltasi ainokaisiltasi allative ainokaisellesi ainokaisillesi essive ainokaisenasi ainokaisinasi translative ainokaiseksesi ainokaisiksesi abessive ainokaisettasi ainokaisittasi instructive — — comitative — ainokaisinesi first-person plural possessor singular plural nominative ainokaisemme ainokaisemme accusative nom. ainokaisemme ainokaisemme gen. ainokaisemme genitive ainokaisemme ainokaistemme ainokaisiemme partitive ainokaistamme ainokaisiamme inessive ainokaisessamme ainokaisissamme elative ainokaisestamme ainokaisistamme illative ainokaiseemme ainokaisiimme adessive ainokaisellamme ainokaisillamme ablative ainokaiseltamme ainokaisiltamme allative ainokaisellemme ainokaisillemme essive ainokaisenamme ainokaisinamme translative ainokaiseksemme ainokaisiksemme abessive ainokaisettamme ainokaisittamme instructive — — comitative — ainokaisinemme second-person plural possessor singular plural nominative ainokaisenne ainokaisenne accusative nom. ainokaisenne ainokaisenne gen. ainokaisenne genitive ainokaisenne ainokaistenne ainokaisienne partitive ainokaistanne ainokaisianne inessive ainokaisessanne ainokaisissanne elative ainokaisestanne ainokaisistanne illative ainokaiseenne ainokaisiinne adessive ainokaisellanne ainokaisillanne ablative ainokaiseltanne ainokaisiltanne allative ainokaisellenne ainokaisillenne essive ainokaisenanne ainokaisinanne translative ainokaiseksenne ainokaisiksenne abessive ainokaisettanne ainokaisittanne instructive — — comitative — ainokaisinenne third-person possessor singular plural nominative ainokaisensa ainokaisensa accusative nom. ainokaisensa ainokaisensa gen. ainokaisensa genitive ainokaisensa ainokaistensa ainokaisiensa partitive ainokaistaan ainokaistansa ainokaisiaan ainokaisiansa inessive ainokaisessaan ainokaisessansa ainokaisissaan ainokaisissansa elative ainokaisestaan ainokaisestansa ainokaisistaan ainokaisistansa illative ainokaiseensa ainokaisiinsa adessive ainokaisellaan ainokaisellansa ainokaisillaan ainokaisillansa ablative ainokaiseltaan ainokaiseltansa ainokaisiltaan ainokaisiltansa allative ainokaiselleen ainokaisellensa ainokaisilleen ainokaisillensa essive ainokaisenaan ainokaisenansa ainokaisinaan ainokaisinansa translative ainokaisekseen ainokaiseksensa ainokaisikseen ainokaisiksensa abessive ainokaisettaan ainokaisettansa ainokaisittaan ainokaisittansa instructive — — comitative — ainokaisineen ainokaisinensa

Further reading

• “ainokainen”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02