Henrik

Danish

Proper noun

Henrik

1. a male given name, equivalent to English Henry

Related terms

• (male given names) Harry, Henry
• (female given names) Henny, Henriette, Henrikke, Jette
• (surnames) Henriksen

References

• [1] Danskernes Navne, based on CPR data: 66 091 males with the given name Henrik have been registered in Denmark between about 1890 (=the population alive in 1967) and January 2005, with the frequency peak in the 1960s. Accessed on 19 June 2011.

Finnish

Etymology

From Old Swedish Henrik. Cognate with Swedish Henrik and English Henry.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈhenrik/, [ˈhe̞nrik]
• IPA^(key): /ˈhenrikːi/, [ˈhe̞nrikːi] (Finnicized)
• Rhymes: -enrik
• Hyphenation^(key): Hen‧rik

Proper noun

Henrik

1. a male given name
   • 1985, Sisko Latvus, Elina, eronnut nainen, →ISBN, pages 108–109:

     Hän risti pojan vauhdikkaasti Jaakko Henrikiksi Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen, ( - - - )
     - Miehekäs nimi, kaikki kehuivat. - Ei mitään lyhenteitä niin kuin nykyisin harrastetaan, vaan kunnon suomalainen miehennimi.
     - Meistä se oli paras mahdollinen, Arto ja Helena sanoivat ja hymyilivät plyyshisohvalla pitsikolttuinen vauva keskellään.
     - Arton isoisähän oli Jaakko. Laaksosten suvussa taas on ollut Heikkejä.
     Isä nyökytteli suorastaan liikuttuneena ja sanoi arasti: - Minulla oli Heikki-serkku. Jäi Summaan.

     He quickly christened the boy Jaakko Henrik in the name of the Father, the Son and the Holy Spirit, ( - - - )
     - What a manly name, everyone praised. - Not some short name like everyone does this days, but a proper Finnish man's name.
     - We thought it was the best option, Arto and Helena said and smiled on the plush sofa with the baby dressed in lace between them.
     - Arto's grandfather was called Jaakko. Laaksonen's have had Heikkis.
     Father nodded movedly and timidly said: - I had a cousin named Heikki. Never made it out of Summa.

   • 2010, Juha Itkonen, Seitsemäntoista, Otava, →ISBN, page 7:

     Henrik. Hän katsoo teipinpalasta eikä voi olla ajattelematta nimeään ― muiden kaappien haltijoihin verrattuna se tuntuu keikarimaiselta. Arto. Spede. Kari. Jorma. Tietysti hän olisi voinut kirjoittaa Henkka, Henkaksi häntä kutsutaan, mutta olisiko se sitten parempi? Henri vielä kävisi, k on liikaa. Äidin syytä tämäkin, äiti on lisännyt k:n.

     Henrik. He looks at the piece of tape and couldn't help but think of his name ― it seems snobby compared to names on the other lockers. Arto. Spede. Kari. Jorma. He could've written Henkka too, that's what he's called after all. But would it be any better? Henri could still be okay, but the k is too much. That's mother's fault too - she had added the k.

Usage notes

• Used for kings, saints and other historical persons. Most common given name form: Heikki.

Declension

Inflection of Henrik (Kotus type 5/risti, no gradation)
nominative		Henrik	Henrikit
genitive		Henrikin	Henrikien
partitive		Henrikiä	Henrikejä
illative		Henrikiin	Henrikeihin
		singular	plural
nominative		Henrik	Henrikit
accusative	nom.	Henrik	Henrikit
	gen.	Henrikin
genitive		Henrikin	Henrikien
partitive		Henrikiä	Henrikejä
inessive		Henrikissä	Henrikeissä
elative		Henrikistä	Henrikeistä
illative		Henrikiin	Henrikeihin
adessive		Henrikillä	Henrikeillä
ablative		Henrikiltä	Henrikeiltä
allative		Henrikille	Henrikeille
essive		Henrikinä	Henrikeinä
translative		Henrikiksi	Henrikeiksi
abessive		Henrikittä	Henrikeittä
instructive		—	Henrikein
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of Henrik (Kotus type 5/risti, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative Henrikini Henrikini accusative nom. Henrikini Henrikini gen. Henrikini genitive Henrikini Henrikieni partitive Henrikiäni Henrikejäni inessive Henrikissäni Henrikeissäni elative Henrikistäni Henrikeistäni illative Henrikiini Henrikeihini adessive Henrikilläni Henrikeilläni ablative Henrikiltäni Henrikeiltäni allative Henrikilleni Henrikeilleni essive Henrikinäni Henrikeinäni translative Henrikikseni Henrikeikseni abessive Henrikittäni Henrikeittäni instructive — — comitative — Henrikeineni second-person singular possessor singular plural nominative Henrikisi Henrikisi accusative nom. Henrikisi Henrikisi gen. Henrikisi genitive Henrikisi Henrikiesi partitive Henrikiäsi Henrikejäsi inessive Henrikissäsi Henrikeissäsi elative Henrikistäsi Henrikeistäsi illative Henrikiisi Henrikeihisi adessive Henrikilläsi Henrikeilläsi ablative Henrikiltäsi Henrikeiltäsi allative Henrikillesi Henrikeillesi essive Henrikinäsi Henrikeinäsi translative Henrikiksesi Henrikeiksesi abessive Henrikittäsi Henrikeittäsi instructive — — comitative — Henrikeinesi first-person plural possessor singular plural nominative Henrikimme Henrikimme accusative nom. Henrikimme Henrikimme gen. Henrikimme genitive Henrikimme Henrikiemme partitive Henrikiämme Henrikejämme inessive Henrikissämme Henrikeissämme elative Henrikistämme Henrikeistämme illative Henrikiimme Henrikeihimme adessive Henrikillämme Henrikeillämme ablative Henrikiltämme Henrikeiltämme allative Henrikillemme Henrikeillemme essive Henrikinämme Henrikeinämme translative Henrikiksemme Henrikeiksemme abessive Henrikittämme Henrikeittämme instructive — — comitative — Henrikeinemme second-person plural possessor singular plural nominative Henrikinne Henrikinne accusative nom. Henrikinne Henrikinne gen. Henrikinne genitive Henrikinne Henrikienne partitive Henrikiänne Henrikejänne inessive Henrikissänne Henrikeissänne elative Henrikistänne Henrikeistänne illative Henrikiinne Henrikeihinne adessive Henrikillänne Henrikeillänne ablative Henrikiltänne Henrikeiltänne allative Henrikillenne Henrikeillenne essive Henrikinänne Henrikeinänne translative Henrikiksenne Henrikeiksenne abessive Henrikittänne Henrikeittänne instructive — — comitative — Henrikeinenne third-person possessor singular plural nominative Henrikinsä Henrikinsä accusative nom. Henrikinsä Henrikinsä gen. Henrikinsä genitive Henrikinsä Henrikiensä partitive Henrikiään Henrikiänsä Henrikejään Henrikejänsä inessive Henrikissään Henrikissänsä Henrikeissään Henrikeissänsä elative Henrikistään Henrikistänsä Henrikeistään Henrikeistänsä illative Henrikiinsä Henrikeihinsä adessive Henrikillään Henrikillänsä Henrikeillään Henrikeillänsä ablative Henrikiltään Henrikiltänsä Henrikeiltään Henrikeiltänsä allative Henrikilleen Henrikillensä Henrikeilleen Henrikeillensä essive Henrikinään Henrikinänsä Henrikeinään Henrikeinänsä translative Henrikikseen Henrikiksensä Henrikeikseen Henrikeiksensä abessive Henrikittään Henrikittänsä Henrikeittään Henrikeittänsä instructive — — comitative — Henrikeineen Henrikeinensä

Statistics

• Henrik is the 145^th most common male given name in Finland, belonging to 4,279 male individuals (and as a middle name to 31,418 more, making it more common as a middle name), and also belongs as a middle name to 10 female individuals, according to February 2023 data from the Digital and Population Data Services Agency of Finland.

Anagrams

• herkin

Hungarian

Pronunciation

• IPA^(key): [ˈhɛnrik]

• Audio:

  (file)

• Hyphenation: Hen‧rik
• Rhymes: -ik

Proper noun

Henrik

1. a male given name, equivalent to English Henry

Declension

Inflection (stem in -e-, front unrounded harmony)
	singular	plural
nominative	Henrik	Henrikek
accusative	Henriket	Henrikeket
dative	Henriknek	Henrikeknek
instrumental	Henrikkel	Henrikekkel
causal-final	Henrikért	Henrikekért
translative	Henrikké	Henrikekké
terminative	Henrikig	Henrikekig
essive-formal	Henrikként	Henrikekként
essive-modal	—	—
inessive	Henrikben	Henrikekben
superessive	Henriken	Henrikeken
adessive	Henriknél	Henrikeknél
illative	Henrikbe	Henrikekbe
sublative	Henrikre	Henrikekre
allative	Henrikhez	Henrikekhez
elative	Henrikből	Henrikekből
delative	Henrikről	Henrikekről
ablative	Henriktől	Henrikektől
non-attributive possessive - singular	Henriké	Henrikeké
non-attributive possessive - plural	Henrikéi	Henrikekéi

Possessive forms of Henrik
possessor	single possession	multiple possessions
1st person sing.	Henrikem	Henrikjeim
2nd person sing.	Henriked	Henrikjeid
3rd person sing.	Henrikje	Henrikjei
1st person plural	Henrikünk	Henrikjeink
2nd person plural	Henriketek	Henrikjeitek
3rd person plural	Henrikjük	Henrikjeik

Norwegian

Etymology

Of Germanic origin, cognate with German Heinrich and English Henry. First recorded as a given name in Norway in the 13th century.

Proper noun

Henrik

1. a male given name

Related terms

• (male given names) Harry, Henry
• (feminine forms) Henny, Henriette, Henrikke
• (surnames) Henriksen

References

• Kristoffer Kruken - Ola Stemshaug: Norsk personnamnleksikon, Det Norske Samlaget, Oslo 1995, →ISBN
• [2] Statistisk sentralbyrå, Namnestatistikk: 13 248 males with the given name Henrik living in Norway on January 1st 2011, with the frequency peak in the 1990s. Accessed on April 29th, 2011.

Slovene

Pronunciation

• IPA^(key): /xéːnrik/

Proper noun

Hẹ̑nrik m

1. a male given name

Further reading

• “Henrik”, in Slovarji Inštituta za slovenski jezik Frana Ramovša ZRC SAZU (in Slovene), 2014–2024

Swedish

Etymology

From Old Swedish Henrik, of Germanic origin, cognate with German Heinrich and English Henry. First recorded in Sweden in 1208.

Pronunciation

• Audio:

  (file)

Proper noun

Henrik c (genitive Henriks)

1. a male given name
   • 1975, Christer Kihlman, Dyre prins, Wahlström & Widstrand, →ISBN, page 113:

     Som liten var jag ganska stolt över mitt namn. Donald! Det klingade minsann mäktigare det än både Kalle och Ville och Lasse. Senare, när jag upphöjt mig själv i borgarståndet och för säkerhets skull beseglat min borgerlighet genom äktenskapet med Gunnel Lindermann hade jag uppriktigt sagt gärna hetat nånting annat, nånting mera traditionellt ståndsmässigt, eller från den synpunkten konventionellare, som Johan eller Henrik eller Carl-Gustaf. Till och med Max och Moritz och Niklas hade gått an.

     (please add an English translation of this quotation)

Related terms

• (male given names) Harry, Henry
• (female given names) Harriet, Henny, Henrietta, Henrika
• (surnames) Henriksson

References

• Roland Otterbjörk: Svenska förnamn, Almqvist & Wiksell 1996, →ISBN
• [3] Statistiska centralbyrån and Sture Allén, Staffan Wåhlin, Förnamnsboken, Norstedts 1995, →ISBN: 60 541 males with the given name Henrik living in Sweden on December 31st, 2010, with the frequency peak in the 1970s. Accessed on 19 June 2011.