Jump to content

ympäröivä

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈympærøi̯ʋæ/, [ˈympæˌrø̞i̯ʋæ]
  • Rhymes: -øiʋæ
  • Hyphenation(key): ym‧pä‧röi‧vä

Adjective

[edit]

ympäröivä (comparative ympäröivämpi, superlative ympäröivin)

  1. surrounding

Declension

[edit]
Possessive forms of ympäröivä (Kotus type 10/koira, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.

Participle

[edit]

ympäröivä

  1. present active participle of ympäröidä

Ingrian

[edit]

Etymology

[edit]

Formed as a present active participle of *ympäröjä, from ympäär (around) +‎ -öjä.

Pronunciation

[edit]

Adjective

[edit]

ympäröivä

  1. surrounding
    • 1936, L. G. Terehova, V. G. Erdeli, translated by Mihailov and P. I. Maksimov, Geografia: oppikirja iƶoroin alkușkoulun kolmatta klaassaa vart (ensimäine osa), Leningrad: Riikin Ucebno-Pedagogiceskoi Izdateljstva, page 6:
      Sitä vart, jot hyväst saavva tolkku ympäröiväst paikast, pittää tuntaa löytää pooli ja matka, tuntaa katsoa paikan plaanua.
      For this, to understand the surrounding area well, one has to be able to find the direction and the distance, to be able to look at the map of the area.

Declension

[edit]
Declension of ympäröivä (type 3/koira, no gradation)
singular plural
nominative ympäröivä ympäröivät
genitive ympäröivän ympäröiviin
partitive ympäröivää ympäröiviä
illative ympäröivää ympäröivii
inessive ympäröivääs ympäröiviis
elative ympäröiväst ympäröivist
allative ympäröivälle ympäröiville
adessive ympäröivääl ympäröiviil
ablative ympäröivält ympäröivilt
translative ympäröiväks ympäröiviks
essive ympäröivännä, ympäröivään ympäröivinnä, ympäröiviin
exessive1) ympäröivänt ympäröivint
1) obsolete
*) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl)
**) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.