yksinvaltainen

Finnish

Etymology

yksinvalta (“autocracy”) +‎ -inen (“-ish, -ic”) or yksin (“alone”) +‎ -valtainen (“-cratic”)

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈyksinˌʋɑltɑi̯nen/, [ˈyks̠inˌʋɑ̝l̪t̪ɑ̝i̯ne̞n]
• Rhymes: -ɑltɑinen
• Hyphenation^(key): yksin‧valtai‧nen

Adjective

yksinvaltainen (comparative yksinvaltaisempi, superlative yksinvaltaisin)

1. autocratic

   Synonym: itsevaltainen

Declension

Inflection of yksinvaltainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative		yksinvaltainen	yksinvaltaiset
genitive		yksinvaltaisen	yksinvaltaisten yksinvaltaisien
partitive		yksinvaltaista	yksinvaltaisia
illative		yksinvaltaiseen	yksinvaltaisiin
		singular	plural
nominative		yksinvaltainen	yksinvaltaiset
accusative	nom.	yksinvaltainen	yksinvaltaiset
	gen.	yksinvaltaisen
genitive		yksinvaltaisen	yksinvaltaisten yksinvaltaisien
partitive		yksinvaltaista	yksinvaltaisia
inessive		yksinvaltaisessa	yksinvaltaisissa
elative		yksinvaltaisesta	yksinvaltaisista
illative		yksinvaltaiseen	yksinvaltaisiin
adessive		yksinvaltaisella	yksinvaltaisilla
ablative		yksinvaltaiselta	yksinvaltaisilta
allative		yksinvaltaiselle	yksinvaltaisille
essive		yksinvaltaisena	yksinvaltaisina
translative		yksinvaltaiseksi	yksinvaltaisiksi
abessive		yksinvaltaisetta	yksinvaltaisitta
instructive		—	yksinvaltaisin
comitative		—	yksinvaltaisine

Possessive forms of yksinvaltainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative yksinvaltaiseni yksinvaltaiseni accusative nom. yksinvaltaiseni yksinvaltaiseni gen. yksinvaltaiseni genitive yksinvaltaiseni yksinvaltaisteni yksinvaltaisieni partitive yksinvaltaistani yksinvaltaisiani inessive yksinvaltaisessani yksinvaltaisissani elative yksinvaltaisestani yksinvaltaisistani illative yksinvaltaiseeni yksinvaltaisiini adessive yksinvaltaisellani yksinvaltaisillani ablative yksinvaltaiseltani yksinvaltaisiltani allative yksinvaltaiselleni yksinvaltaisilleni essive yksinvaltaisenani yksinvaltaisinani translative yksinvaltaisekseni yksinvaltaisikseni abessive yksinvaltaisettani yksinvaltaisittani instructive — — comitative — yksinvaltaisineni second-person singular possessor singular plural nominative yksinvaltaisesi yksinvaltaisesi accusative nom. yksinvaltaisesi yksinvaltaisesi gen. yksinvaltaisesi genitive yksinvaltaisesi yksinvaltaistesi yksinvaltaisiesi partitive yksinvaltaistasi yksinvaltaisiasi inessive yksinvaltaisessasi yksinvaltaisissasi elative yksinvaltaisestasi yksinvaltaisistasi illative yksinvaltaiseesi yksinvaltaisiisi adessive yksinvaltaisellasi yksinvaltaisillasi ablative yksinvaltaiseltasi yksinvaltaisiltasi allative yksinvaltaisellesi yksinvaltaisillesi essive yksinvaltaisenasi yksinvaltaisinasi translative yksinvaltaiseksesi yksinvaltaisiksesi abessive yksinvaltaisettasi yksinvaltaisittasi instructive — — comitative — yksinvaltaisinesi first-person plural possessor singular plural nominative yksinvaltaisemme yksinvaltaisemme accusative nom. yksinvaltaisemme yksinvaltaisemme gen. yksinvaltaisemme genitive yksinvaltaisemme yksinvaltaistemme yksinvaltaisiemme partitive yksinvaltaistamme yksinvaltaisiamme inessive yksinvaltaisessamme yksinvaltaisissamme elative yksinvaltaisestamme yksinvaltaisistamme illative yksinvaltaiseemme yksinvaltaisiimme adessive yksinvaltaisellamme yksinvaltaisillamme ablative yksinvaltaiseltamme yksinvaltaisiltamme allative yksinvaltaisellemme yksinvaltaisillemme essive yksinvaltaisenamme yksinvaltaisinamme translative yksinvaltaiseksemme yksinvaltaisiksemme abessive yksinvaltaisettamme yksinvaltaisittamme instructive — — comitative — yksinvaltaisinemme second-person plural possessor singular plural nominative yksinvaltaisenne yksinvaltaisenne accusative nom. yksinvaltaisenne yksinvaltaisenne gen. yksinvaltaisenne genitive yksinvaltaisenne yksinvaltaistenne yksinvaltaisienne partitive yksinvaltaistanne yksinvaltaisianne inessive yksinvaltaisessanne yksinvaltaisissanne elative yksinvaltaisestanne yksinvaltaisistanne illative yksinvaltaiseenne yksinvaltaisiinne adessive yksinvaltaisellanne yksinvaltaisillanne ablative yksinvaltaiseltanne yksinvaltaisiltanne allative yksinvaltaisellenne yksinvaltaisillenne essive yksinvaltaisenanne yksinvaltaisinanne translative yksinvaltaiseksenne yksinvaltaisiksenne abessive yksinvaltaisettanne yksinvaltaisittanne instructive — — comitative — yksinvaltaisinenne third-person possessor singular plural nominative yksinvaltaisensa yksinvaltaisensa accusative nom. yksinvaltaisensa yksinvaltaisensa gen. yksinvaltaisensa genitive yksinvaltaisensa yksinvaltaistensa yksinvaltaisiensa partitive yksinvaltaistaan yksinvaltaistansa yksinvaltaisiaan yksinvaltaisiansa inessive yksinvaltaisessaan yksinvaltaisessansa yksinvaltaisissaan yksinvaltaisissansa elative yksinvaltaisestaan yksinvaltaisestansa yksinvaltaisistaan yksinvaltaisistansa illative yksinvaltaiseensa yksinvaltaisiinsa adessive yksinvaltaisellaan yksinvaltaisellansa yksinvaltaisillaan yksinvaltaisillansa ablative yksinvaltaiseltaan yksinvaltaiseltansa yksinvaltaisiltaan yksinvaltaisiltansa allative yksinvaltaiselleen yksinvaltaisellensa yksinvaltaisilleen yksinvaltaisillensa essive yksinvaltaisenaan yksinvaltaisenansa yksinvaltaisinaan yksinvaltaisinansa translative yksinvaltaisekseen yksinvaltaiseksensa yksinvaltaisikseen yksinvaltaisiksensa abessive yksinvaltaisettaan yksinvaltaisettansa yksinvaltaisittaan yksinvaltaisittansa instructive — — comitative — yksinvaltaisineen yksinvaltaisinensa

Synonyms

• autokraattinen

Derived terms

• yksinvaltaisesti
• yksinvaltaisuus

Further reading

• “yksinvaltainen”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-04