voitella

Ingrian

Etymology

From Proto-Finnic *voit'ëldak, equivalent to voittaa (“to win”) +‎ -ella. Cognates include dialectal Finnish voitella and Estonian võidelda.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈʋoi̯telːɑ/, [ˈʋo̞i̯te̞ɫː]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈʋoi̯telːɑ/, [ˈʋo̞i̯d̥e̞ɫːɑ]
• Rhymes: -oi̯telː, -oi̯telːɑ
• Hyphenation: voi‧tel‧la

Verb

voitella

1. (intransitive) to wrestle

Conjugation

Conjugation of voitella (type 12/kuulla, tt-t gradation)
Indikativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	voittelen	en voittele	1st singular	oon voitelt, oon voitellut	en oo voitelt, en oo voitellut
2nd singular	voittelet	et voittele	2nd singular	oot voitelt, oot voitellut	et oo voitelt, et oo voitellut
3rd singular	voitteloo	ei voittele	3rd singular	ono voitelt, ono voitellut	ei oo voitelt, ei oo voitellut
1st plural	voittelemma	emmä voittele	1st plural	oomma voitelleet	emmä oo voitelleet
2nd plural	voitteletta	että voittele	2nd plural	ootta voitelleet	että oo voitelleet
3rd plural	voitteloot1), voittelevat2), voitellaa	evät voittele, ei voitella	3rd plural	ovat voitelleet	evät oo voitelleet, ei oo voiteltu
impersonal	voitellaa	ei voitella	impersonal	ono voiteltu	ei oo voiteltu
Imperfekta			Pluskvamperfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	voittelin	en voitelt, en voitellut	1st singular	olin voitelt, olin voitellut	en olt voitelt, en olt voitellut
2nd singular	voittelit	et voitelt, et voitellut	2nd singular	olit voitelt, olit voitellut	et olt voitelt, et olt voitellut
3rd singular	voitteli	ei voitelt, ei voitellut	3rd singular	oli voitelt, oli voitellut	ei olt voitelt, ei olt voitellut
1st plural	voittelimma	emmä voitelleet	1st plural	olimma voitelleet	emmä olleet voitelleet
2nd plural	voittelitta	että voitelleet	2nd plural	olitta voitelleet	että olleet voitelleet
3rd plural	voitteliit1), voittelivat2), voiteltii	evät voitelleet, ei voiteltu	3rd plural	olivat voitelleet	evät olleet voitelleet, ei olt voiteltu
impersonal	voiteltii	ei voiteltu	impersonal	oli voiteltu	ei olt voiteltu
Konditsionala
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	voittelisin	en voittelis	1st singular	olisin voitelt, olisin voitellut	en olis voitelt, en olis voitellut
2nd singular	voittelisit, voitteliist1)	et voittelis	2nd singular	olisit voitelt, olisit voitellut	et olis voitelt, et olis voitellut
3rd singular	voittelis	ei voittelis	3rd singular	olis voitelt, olis voitellut	ei olis voitelt, ei olis voitellut
1st plural	voittelisimma	emmä voittelis	1st plural	olisimma voitelleet	emmä olis voitelleet
2nd plural	voittelisitta	että voittelis	2nd plural	olisitta voitelleet	että olis voitelleet
3rd plural	voittelisiit1), voittelisivat2), voiteltais	evät voittelis, ei voiteltais	3rd plural	olisivat voitelleet	evät olis voitelleet, ei olis voiteltu
impersonal	voiteltais	ei voiteltais	impersonal	olis voiteltu	ei olis voiteltu
Imperativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	—	—	1st singular	—	—
2nd singular	voittele	elä voittele	2nd singular	oo voitelt, oo voitellut	elä oo voitelt, elä oo voitellut
3rd singular	voitelkoo	elköö voitelko	3rd singular	olkoo voitelt, olkoo voitellut	elköö olko voitelt, elköö olko voitellut
1st plural	—	—	1st plural	—	—
2nd plural	voitelkaa	elkää voitelko	2nd plural	olkaa voitelleet	elkää olko voitelleet
3rd plural	voitelkoot	elkööt voitelko, elköö voiteltako	3rd plural	olkoot voitelleet	elkööt olko voitelleet, elköö olko voiteltu
impersonal	voiteltakkoo	elköö voiteltako	impersonal	olkoo voiteltu	elköö olko voiteltu
Potentsiala
Preesens
	positive	negative
1st singular	voitellen	en voitelle
2nd singular	voitellet	et voitelle
3rd singular	voitelloo	ei voitelle
1st plural	voitellemma	emmä voitelle
2nd plural	voitelletta	että voitelle
3rd plural	voitelloot	evät voitelle, ei voiteltane
impersonal	voiteltannoo	ei voiteltane
Nominal forms
Infinitivat			Partisipat
				active	passive
1st		voitella	present	voitteleva	voiteltava
2nd	inessive	voitellees	past	voitelt, voitellut	voiteltu
	instructive	voitellen	1) Chiefly in the Soikkola dialect. 2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. *) For the imperative, the 2nd plural (voitelkaa) may be used for the 3rd person as well. **) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative ***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential ****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd	illative	voittelommaa
	inessive	voittelomas
	elative	voittelomast
	abessive	voittelomata
4th	nominative	voittelomiin
	partitive	voittelomista, voittelomist

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 676