virittäminen

Finnish

Etymology

virittää +‎ -minen

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈʋiritːæminen/, [ˈʋirit̪̚ˌt̪æmine̞n]
• Rhymes: -æminen
• Hyphenation^(key): vi‧rit‧tä‧mi‧nen

Noun

virittäminen

1. verbal noun of virittää
   1. tuning
   2. arming, activating
   3. (mathematics, linear algebra) spanning

Declension

Inflection of virittäminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative		virittäminen	virittämiset
genitive		virittämisen	virittämisten virittämisien
partitive		virittämistä	virittämisiä
illative		virittämiseen	virittämisiin
		singular	plural
nominative		virittäminen	virittämiset
accusative	nom.	virittäminen	virittämiset
	gen.	virittämisen
genitive		virittämisen	virittämisten virittämisien
partitive		virittämistä	virittämisiä
inessive		virittämisessä	virittämisissä
elative		virittämisestä	virittämisistä
illative		virittämiseen	virittämisiin
adessive		virittämisellä	virittämisillä
ablative		virittämiseltä	virittämisiltä
allative		virittämiselle	virittämisille
essive		virittämisenä	virittämisinä
translative		virittämiseksi	virittämisiksi
abessive		virittämisettä	virittämisittä
instructive		—	virittämisin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of virittäminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative virittämiseni virittämiseni accusative nom. virittämiseni virittämiseni gen. virittämiseni genitive virittämiseni virittämisteni virittämisieni partitive virittämistäni virittämisiäni inessive virittämisessäni virittämisissäni elative virittämisestäni virittämisistäni illative virittämiseeni virittämisiini adessive virittämiselläni virittämisilläni ablative virittämiseltäni virittämisiltäni allative virittämiselleni virittämisilleni essive virittämisenäni virittämisinäni translative virittämisekseni virittämisikseni abessive virittämisettäni virittämisittäni instructive — — comitative — virittämisineni second-person singular possessor singular plural nominative virittämisesi virittämisesi accusative nom. virittämisesi virittämisesi gen. virittämisesi genitive virittämisesi virittämistesi virittämisiesi partitive virittämistäsi virittämisiäsi inessive virittämisessäsi virittämisissäsi elative virittämisestäsi virittämisistäsi illative virittämiseesi virittämisiisi adessive virittämiselläsi virittämisilläsi ablative virittämiseltäsi virittämisiltäsi allative virittämisellesi virittämisillesi essive virittämisenäsi virittämisinäsi translative virittämiseksesi virittämisiksesi abessive virittämisettäsi virittämisittäsi instructive — — comitative — virittämisinesi first-person plural possessor singular plural nominative virittämisemme virittämisemme accusative nom. virittämisemme virittämisemme gen. virittämisemme genitive virittämisemme virittämistemme virittämisiemme partitive virittämistämme virittämisiämme inessive virittämisessämme virittämisissämme elative virittämisestämme virittämisistämme illative virittämiseemme virittämisiimme adessive virittämisellämme virittämisillämme ablative virittämiseltämme virittämisiltämme allative virittämisellemme virittämisillemme essive virittämisenämme virittämisinämme translative virittämiseksemme virittämisiksemme abessive virittämisettämme virittämisittämme instructive — — comitative — virittämisinemme second-person plural possessor singular plural nominative virittämisenne virittämisenne accusative nom. virittämisenne virittämisenne gen. virittämisenne genitive virittämisenne virittämistenne virittämisienne partitive virittämistänne virittämisiänne inessive virittämisessänne virittämisissänne elative virittämisestänne virittämisistänne illative virittämiseenne virittämisiinne adessive virittämisellänne virittämisillänne ablative virittämiseltänne virittämisiltänne allative virittämisellenne virittämisillenne essive virittämisenänne virittämisinänne translative virittämiseksenne virittämisiksenne abessive virittämisettänne virittämisittänne instructive — — comitative — virittämisinenne third-person possessor singular plural nominative virittämisensä virittämisensä accusative nom. virittämisensä virittämisensä gen. virittämisensä genitive virittämisensä virittämistensä virittämisiensä partitive virittämistään virittämistänsä virittämisiään virittämisiänsä inessive virittämisessään virittämisessänsä virittämisissään virittämisissänsä elative virittämisestään virittämisestänsä virittämisistään virittämisistänsä illative virittämiseensä virittämisiinsä adessive virittämisellään virittämisellänsä virittämisillään virittämisillänsä ablative virittämiseltään virittämiseltänsä virittämisiltään virittämisiltänsä allative virittämiselleen virittämisellensä virittämisilleen virittämisillensä essive virittämisenään virittämisenänsä virittämisinään virittämisinänsä translative virittämisekseen virittämiseksensä virittämisikseen virittämisiksensä abessive virittämisettään virittämisettänsä virittämisittään virittämisittänsä instructive — — comitative — virittämisineen virittämisinensä

Synonyms

• viritys

Anagrams

• rivittäminen