virikkeellinen

Finnish

Etymology

virike +‎ -llinen

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈʋirikːeːlːinen/, [ˈʋirik̚ˌk̟e̞ːlːine̞n]
• Rhymes: -eːlːinen
• Hyphenation^(key): vi‧rik‧keel‧li‧nen

Adjective

virikkeellinen (comparative virikkeellisempi, superlative virikkeellisin)

1. stimulating

Declension

Inflection of virikkeellinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative		virikkeellinen	virikkeelliset
genitive		virikkeellisen	virikkeellisten virikkeellisien
partitive		virikkeellistä	virikkeellisiä
illative		virikkeelliseen	virikkeellisiin
		singular	plural
nominative		virikkeellinen	virikkeelliset
accusative	nom.	virikkeellinen	virikkeelliset
	gen.	virikkeellisen
genitive		virikkeellisen	virikkeellisten virikkeellisien
partitive		virikkeellistä	virikkeellisiä
inessive		virikkeellisessä	virikkeellisissä
elative		virikkeellisestä	virikkeellisistä
illative		virikkeelliseen	virikkeellisiin
adessive		virikkeellisellä	virikkeellisillä
ablative		virikkeelliseltä	virikkeellisiltä
allative		virikkeelliselle	virikkeellisille
essive		virikkeellisenä	virikkeellisinä
translative		virikkeelliseksi	virikkeellisiksi
abessive		virikkeellisettä	virikkeellisittä
instructive		—	virikkeellisin
comitative		—	virikkeellisine

Possessive forms of virikkeellinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative virikkeelliseni virikkeelliseni accusative nom. virikkeelliseni virikkeelliseni gen. virikkeelliseni genitive virikkeelliseni virikkeellisteni virikkeellisieni partitive virikkeellistäni virikkeellisiäni inessive virikkeellisessäni virikkeellisissäni elative virikkeellisestäni virikkeellisistäni illative virikkeelliseeni virikkeellisiini adessive virikkeelliselläni virikkeellisilläni ablative virikkeelliseltäni virikkeellisiltäni allative virikkeelliselleni virikkeellisilleni essive virikkeellisenäni virikkeellisinäni translative virikkeellisekseni virikkeellisikseni abessive virikkeellisettäni virikkeellisittäni instructive — — comitative — virikkeellisineni second-person singular possessor singular plural nominative virikkeellisesi virikkeellisesi accusative nom. virikkeellisesi virikkeellisesi gen. virikkeellisesi genitive virikkeellisesi virikkeellistesi virikkeellisiesi partitive virikkeellistäsi virikkeellisiäsi inessive virikkeellisessäsi virikkeellisissäsi elative virikkeellisestäsi virikkeellisistäsi illative virikkeelliseesi virikkeellisiisi adessive virikkeelliselläsi virikkeellisilläsi ablative virikkeelliseltäsi virikkeellisiltäsi allative virikkeellisellesi virikkeellisillesi essive virikkeellisenäsi virikkeellisinäsi translative virikkeelliseksesi virikkeellisiksesi abessive virikkeellisettäsi virikkeellisittäsi instructive — — comitative — virikkeellisinesi first-person plural possessor singular plural nominative virikkeellisemme virikkeellisemme accusative nom. virikkeellisemme virikkeellisemme gen. virikkeellisemme genitive virikkeellisemme virikkeellistemme virikkeellisiemme partitive virikkeellistämme virikkeellisiämme inessive virikkeellisessämme virikkeellisissämme elative virikkeellisestämme virikkeellisistämme illative virikkeelliseemme virikkeellisiimme adessive virikkeellisellämme virikkeellisillämme ablative virikkeelliseltämme virikkeellisiltämme allative virikkeellisellemme virikkeellisillemme essive virikkeellisenämme virikkeellisinämme translative virikkeelliseksemme virikkeellisiksemme abessive virikkeellisettämme virikkeellisittämme instructive — — comitative — virikkeellisinemme second-person plural possessor singular plural nominative virikkeellisenne virikkeellisenne accusative nom. virikkeellisenne virikkeellisenne gen. virikkeellisenne genitive virikkeellisenne virikkeellistenne virikkeellisienne partitive virikkeellistänne virikkeellisiänne inessive virikkeellisessänne virikkeellisissänne elative virikkeellisestänne virikkeellisistänne illative virikkeelliseenne virikkeellisiinne adessive virikkeellisellänne virikkeellisillänne ablative virikkeelliseltänne virikkeellisiltänne allative virikkeellisellenne virikkeellisillenne essive virikkeellisenänne virikkeellisinänne translative virikkeelliseksenne virikkeellisiksenne abessive virikkeellisettänne virikkeellisittänne instructive — — comitative — virikkeellisinenne third-person possessor singular plural nominative virikkeellisensä virikkeellisensä accusative nom. virikkeellisensä virikkeellisensä gen. virikkeellisensä genitive virikkeellisensä virikkeellistensä virikkeellisiensä partitive virikkeellistään virikkeellistänsä virikkeellisiään virikkeellisiänsä inessive virikkeellisessään virikkeellisessänsä virikkeellisissään virikkeellisissänsä elative virikkeellisestään virikkeellisestänsä virikkeellisistään virikkeellisistänsä illative virikkeelliseensä virikkeellisiinsä adessive virikkeellisellään virikkeellisellänsä virikkeellisillään virikkeellisillänsä ablative virikkeelliseltään virikkeelliseltänsä virikkeellisiltään virikkeellisiltänsä allative virikkeelliselleen virikkeellisellensä virikkeellisilleen virikkeellisillensä essive virikkeellisenään virikkeellisenänsä virikkeellisinään virikkeellisinänsä translative virikkeellisekseen virikkeelliseksensä virikkeellisikseen virikkeellisiksensä abessive virikkeellisettään virikkeellisettänsä virikkeellisittään virikkeellisittänsä instructive — — comitative — virikkeellisineen virikkeellisinensä

Derived terms

• virikkeellisesti
• virikkeellisyys

Further reading

• “virikkeellinen”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-04