virike

Finnish

Etymology

viri- +‎ -ke

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈʋirikeˣ/, [ˈʋirik̟e̞(ʔ)]
• Rhymes: -irike
• Hyphenation^(key): vi‧ri‧ke

Noun

virike

1. stimulus
2. incentive

Declension

Inflection of virike (Kotus type 48*A/hame, kk-k gradation)
nominative		virike	virikkeet
genitive		virikkeen	virikkeiden virikkeitten
partitive		virikettä	virikkeitä
illative		virikkeeseen	virikkeisiin virikkeihin
		singular	plural
nominative		virike	virikkeet
accusative	nom.	virike	virikkeet
	gen.	virikkeen
genitive		virikkeen	virikkeiden virikkeitten
partitive		virikettä	virikkeitä
inessive		virikkeessä	virikkeissä
elative		virikkeestä	virikkeistä
illative		virikkeeseen	virikkeisiin virikkeihin
adessive		virikkeellä	virikkeillä
ablative		virikkeeltä	virikkeiltä
allative		virikkeelle	virikkeille
essive		virikkeenä	virikkeinä
translative		virikkeeksi	virikkeiksi
abessive		virikkeettä	virikkeittä
instructive		—	virikkein
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of virike (Kotus type 48*A/hame, kk-k gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative virikkeeni virikkeeni accusative nom. virikkeeni virikkeeni gen. virikkeeni genitive virikkeeni virikkeideni virikkeitteni partitive virikettäni virikkeitäni inessive virikkeessäni virikkeissäni elative virikkeestäni virikkeistäni illative virikkeeseeni virikkeisiini virikkeihini adessive virikkeelläni virikkeilläni ablative virikkeeltäni virikkeiltäni allative virikkeelleni virikkeilleni essive virikkeenäni virikkeinäni translative virikkeekseni virikkeikseni abessive virikkeettäni virikkeittäni instructive — — comitative — virikkeineni second-person singular possessor singular plural nominative virikkeesi virikkeesi accusative nom. virikkeesi virikkeesi gen. virikkeesi genitive virikkeesi virikkeidesi virikkeittesi partitive virikettäsi virikkeitäsi inessive virikkeessäsi virikkeissäsi elative virikkeestäsi virikkeistäsi illative virikkeeseesi virikkeisiisi virikkeihisi adessive virikkeelläsi virikkeilläsi ablative virikkeeltäsi virikkeiltäsi allative virikkeellesi virikkeillesi essive virikkeenäsi virikkeinäsi translative virikkeeksesi virikkeiksesi abessive virikkeettäsi virikkeittäsi instructive — — comitative — virikkeinesi first-person plural possessor singular plural nominative virikkeemme virikkeemme accusative nom. virikkeemme virikkeemme gen. virikkeemme genitive virikkeemme virikkeidemme virikkeittemme partitive virikettämme virikkeitämme inessive virikkeessämme virikkeissämme elative virikkeestämme virikkeistämme illative virikkeeseemme virikkeisiimme virikkeihimme adessive virikkeellämme virikkeillämme ablative virikkeeltämme virikkeiltämme allative virikkeellemme virikkeillemme essive virikkeenämme virikkeinämme translative virikkeeksemme virikkeiksemme abessive virikkeettämme virikkeittämme instructive — — comitative — virikkeinemme second-person plural possessor singular plural nominative virikkeenne virikkeenne accusative nom. virikkeenne virikkeenne gen. virikkeenne genitive virikkeenne virikkeidenne virikkeittenne partitive virikettänne virikkeitänne inessive virikkeessänne virikkeissänne elative virikkeestänne virikkeistänne illative virikkeeseenne virikkeisiinne virikkeihinne adessive virikkeellänne virikkeillänne ablative virikkeeltänne virikkeiltänne allative virikkeellenne virikkeillenne essive virikkeenänne virikkeinänne translative virikkeeksenne virikkeiksenne abessive virikkeettänne virikkeittänne instructive — — comitative — virikkeinenne third-person possessor singular plural nominative virikkeensä virikkeensä accusative nom. virikkeensä virikkeensä gen. virikkeensä genitive virikkeensä virikkeidensä virikkeittensä partitive virikettään virikettänsä virikkeitään virikkeitänsä inessive virikkeessään virikkeessänsä virikkeissään virikkeissänsä elative virikkeestään virikkeestänsä virikkeistään virikkeistänsä illative virikkeeseensä virikkeisiinsä virikkeihinsä adessive virikkeellään virikkeellänsä virikkeillään virikkeillänsä ablative virikkeeltään virikkeeltänsä virikkeiltään virikkeiltänsä allative virikkeelleen virikkeellensä virikkeilleen virikkeillensä essive virikkeenään virikkeenänsä virikkeinään virikkeinänsä translative virikkeekseen virikkeeksensä virikkeikseen virikkeiksensä abessive virikkeettään virikkeettänsä virikkeittään virikkeittänsä instructive — — comitative — virikkeineen virikkeinensä

Derived terms

• virikkeellinen
• virikkeetön
• virikkeinen

 

compounds

• virikehäkki
• virikekirja
• virikeköyhä
• virikerikas
• virikeympäristö
• vähävirikkeinen

 

Further reading

• “virike”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-04

Anagrams

• kreivi