vilvoittaa

Finnish

Etymology

vilvo- +‎ -ittaa

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈʋilʋoi̯tːɑːˣ/, [ˈʋilʋo̞i̯t̪ːɑ̝ː(ʔ)]
• Rhymes: -ilʋoitːɑː
• Hyphenation^(key): vil‧voit‧taa

Verb

vilvoittaa

1. (transitive, usually atelic) to chill, to cool off

Conjugation

Inflection of vilvoittaa (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		vilvoitan	en vilvoita	1st sing.	olen vilvoittanut	en ole vilvoittanut
2nd sing.		vilvoitat	et vilvoita	2nd sing.	olet vilvoittanut	et ole vilvoittanut
3rd sing.		vilvoittaa	ei vilvoita	3rd sing.	on vilvoittanut	ei ole vilvoittanut
1st plur.		vilvoitamme	emme vilvoita	1st plur.	olemme vilvoittaneet	emme ole vilvoittaneet
2nd plur.		vilvoitatte	ette vilvoita	2nd plur.	olette vilvoittaneet	ette ole vilvoittaneet
3rd plur.		vilvoittavat	eivät vilvoita	3rd plur.	ovat vilvoittaneet	eivät ole vilvoittaneet
passive		vilvoitetaan	ei vilvoiteta	passive	on vilvoitettu	ei ole vilvoitettu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		vilvoitin	en vilvoittanut	1st sing.	olin vilvoittanut	en ollut vilvoittanut
2nd sing.		vilvoitit	et vilvoittanut	2nd sing.	olit vilvoittanut	et ollut vilvoittanut
3rd sing.		vilvoitti	ei vilvoittanut	3rd sing.	oli vilvoittanut	ei ollut vilvoittanut
1st plur.		vilvoitimme	emme vilvoittaneet	1st plur.	olimme vilvoittaneet	emme olleet vilvoittaneet
2nd plur.		vilvoititte	ette vilvoittaneet	2nd plur.	olitte vilvoittaneet	ette olleet vilvoittaneet
3rd plur.		vilvoittivat	eivät vilvoittaneet	3rd plur.	olivat vilvoittaneet	eivät olleet vilvoittaneet
passive		vilvoitettiin	ei vilvoitettu	passive	oli vilvoitettu	ei ollut vilvoitettu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		vilvoittaisin	en vilvoittaisi	1st sing.	olisin vilvoittanut	en olisi vilvoittanut
2nd sing.		vilvoittaisit	et vilvoittaisi	2nd sing.	olisit vilvoittanut	et olisi vilvoittanut
3rd sing.		vilvoittaisi	ei vilvoittaisi	3rd sing.	olisi vilvoittanut	ei olisi vilvoittanut
1st plur.		vilvoittaisimme	emme vilvoittaisi	1st plur.	olisimme vilvoittaneet	emme olisi vilvoittaneet
2nd plur.		vilvoittaisitte	ette vilvoittaisi	2nd plur.	olisitte vilvoittaneet	ette olisi vilvoittaneet
3rd plur.		vilvoittaisivat	eivät vilvoittaisi	3rd plur.	olisivat vilvoittaneet	eivät olisi vilvoittaneet
passive		vilvoitettaisiin	ei vilvoitettaisi	passive	olisi vilvoitettu	ei olisi vilvoitettu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		vilvoita	älä vilvoita	2nd sing.	—	—
3rd sing.		vilvoittakoon	älköön vilvoittako	3rd sing.	olkoon vilvoittanut	älköön olko vilvoittanut
1st plur.		vilvoittakaamme	älkäämme vilvoittako	1st plur.	—	—
2nd plur.		vilvoittakaa	älkää vilvoittako	2nd plur.	—	—
3rd plur.		vilvoittakoot	älkööt vilvoittako	3rd plur.	olkoot vilvoittaneet	älkööt olko vilvoittaneet
passive		vilvoitettakoon	älköön vilvoitettako	passive	olkoon vilvoitettu	älköön olko vilvoitettu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		vilvoittanen	en vilvoittane	1st sing.	lienen vilvoittanut	en liene vilvoittanut
2nd sing.		vilvoittanet	et vilvoittane	2nd sing.	lienet vilvoittanut	et liene vilvoittanut
3rd sing.		vilvoittanee	ei vilvoittane	3rd sing.	lienee vilvoittanut	ei liene vilvoittanut
1st plur.		vilvoittanemme	emme vilvoittane	1st plur.	lienemme vilvoittaneet	emme liene vilvoittaneet
2nd plur.		vilvoittanette	ette vilvoittane	2nd plur.	lienette vilvoittaneet	ette liene vilvoittaneet
3rd plur.		vilvoittanevat	eivät vilvoittane	3rd plur.	lienevät vilvoittaneet	eivät liene vilvoittaneet
passive		vilvoitettaneen	ei vilvoitettane	passive	lienee vilvoitettu	ei liene vilvoitettu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		vilvoittaa		present	vilvoittava	vilvoitettava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st vilvoittaakseni vilvoittaaksemme 2nd vilvoittaaksesi vilvoittaaksenne 3rd vilvoittaakseen vilvoittaaksensa		past	vilvoittanut	vilvoitettu
2nd	inessive2	vilvoittaessa	vilvoitettaessa	agent4	vilvoittama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st vilvoittaessani vilvoittaessamme 2nd vilvoittaessasi vilvoittaessanne 3rd vilvoittaessaan vilvoittaessansa		negative	vilvoittamaton
	instructive	vilvoittaen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. * The third-person singular indicative form vilvoittaa does not exhibit final gemination, unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd	inessive	vilvoittamassa	—
	elative	vilvoittamasta	—
	illative	vilvoittamaan	—
	adessive	vilvoittamalla	—
	abessive	vilvoittamatta	—
	instructive	vilvoittaman	vilvoitettaman
4th3	verbal noun	vilvoittaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st vilvoittamaisillani vilvoittamaisillamme 2nd vilvoittamaisillasi vilvoittamaisillanne 3rd vilvoittamaisillaan vilvoittamaisillansa

Derived terms

• vilvoitella
• vilvoittaminen
• vilvoittautua
• vilvoittua
• vilvoitus

 

Further reading

• “vilvoittaa”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-04