vihloa

Finnish

Etymology

Probably akin to viiltää, with sound-symbolic influence; in dialects, also means "to cut, slit".

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈʋihloɑˣ/, [ˈʋiçlo̞ɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -ihloɑ
• Hyphenation^(key): vih‧loa

Verb

vihloa

1. (transitive, usually atelic) to grate on, hurt, ache (to cause strong, sharp pain, especially to ears or teeth)

   Poran ääni vihloi korviani.

   The sound of drill grated on my ears.

2. (impersonal + partitive) to have a stabbing pain in

   Hammastani vihloo.

   I have a stabbing pain in my tooth.

Conjugation

Mostly only used in the third person.

Inflection of vihloa (Kotus type 52/sanoa, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		vihlon	en vihlo	1st sing.	olen vihlonut	en ole vihlonut
2nd sing.		vihlot	et vihlo	2nd sing.	olet vihlonut	et ole vihlonut
3rd sing.		vihloo	ei vihlo	3rd sing.	on vihlonut	ei ole vihlonut
1st plur.		vihlomme	emme vihlo	1st plur.	olemme vihloneet	emme ole vihloneet
2nd plur.		vihlotte	ette vihlo	2nd plur.	olette vihloneet	ette ole vihloneet
3rd plur.		vihlovat	eivät vihlo	3rd plur.	ovat vihloneet	eivät ole vihloneet
passive		vihlotaan	ei vihlota	passive	on vihlottu	ei ole vihlottu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		vihloin	en vihlonut	1st sing.	olin vihlonut	en ollut vihlonut
2nd sing.		vihloit	et vihlonut	2nd sing.	olit vihlonut	et ollut vihlonut
3rd sing.		vihloi	ei vihlonut	3rd sing.	oli vihlonut	ei ollut vihlonut
1st plur.		vihloimme	emme vihloneet	1st plur.	olimme vihloneet	emme olleet vihloneet
2nd plur.		vihloitte	ette vihloneet	2nd plur.	olitte vihloneet	ette olleet vihloneet
3rd plur.		vihloivat	eivät vihloneet	3rd plur.	olivat vihloneet	eivät olleet vihloneet
passive		vihlottiin	ei vihlottu	passive	oli vihlottu	ei ollut vihlottu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		vihloisin	en vihloisi	1st sing.	olisin vihlonut	en olisi vihlonut
2nd sing.		vihloisit	et vihloisi	2nd sing.	olisit vihlonut	et olisi vihlonut
3rd sing.		vihloisi	ei vihloisi	3rd sing.	olisi vihlonut	ei olisi vihlonut
1st plur.		vihloisimme	emme vihloisi	1st plur.	olisimme vihloneet	emme olisi vihloneet
2nd plur.		vihloisitte	ette vihloisi	2nd plur.	olisitte vihloneet	ette olisi vihloneet
3rd plur.		vihloisivat	eivät vihloisi	3rd plur.	olisivat vihloneet	eivät olisi vihloneet
passive		vihlottaisiin	ei vihlottaisi	passive	olisi vihlottu	ei olisi vihlottu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		vihlo	älä vihlo	2nd sing.	—	—
3rd sing.		vihlokoon	älköön vihloko	3rd sing.	olkoon vihlonut	älköön olko vihlonut
1st plur.		vihlokaamme	älkäämme vihloko	1st plur.	—	—
2nd plur.		vihlokaa	älkää vihloko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		vihlokoot	älkööt vihloko	3rd plur.	olkoot vihloneet	älkööt olko vihloneet
passive		vihlottakoon	älköön vihlottako	passive	olkoon vihlottu	älköön olko vihlottu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		vihlonen	en vihlone	1st sing.	lienen vihlonut	en liene vihlonut
2nd sing.		vihlonet	et vihlone	2nd sing.	lienet vihlonut	et liene vihlonut
3rd sing.		vihlonee	ei vihlone	3rd sing.	lienee vihlonut	ei liene vihlonut
1st plur.		vihlonemme	emme vihlone	1st plur.	lienemme vihloneet	emme liene vihloneet
2nd plur.		vihlonette	ette vihlone	2nd plur.	lienette vihloneet	ette liene vihloneet
3rd plur.		vihlonevat	eivät vihlone	3rd plur.	lienevät vihloneet	eivät liene vihloneet
passive		vihlottaneen	ei vihlottane	passive	lienee vihlottu	ei liene vihlottu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		vihloa		present	vihlova	vihlottava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st vihloakseni vihloaksemme 2nd vihloaksesi vihloaksenne 3rd vihloakseen vihloaksensa		past	vihlonut	vihlottu
2nd	inessive2	vihloessa	vihlottaessa	agent4	vihloma
		Possessive forms Person sing. plur. 1st vihloessani vihloessamme 2nd vihloessasi vihloessanne 3rd vihloessaan vihloessansa		negative	vihlomaton
	instructive	vihloen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd	inessive	vihlomassa	—
	elative	vihlomasta	—
	illative	vihlomaan	—
	adessive	vihlomalla	—
	abessive	vihlomatta	—
	instructive	vihloman	vihlottaman
4th3	verbal noun	vihlominen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st vihlomaisillani vihlomaisillamme 2nd vihlomaisillasi vihlomaisillanne 3rd vihlomaisillaan vihlomaisillansa

Derived terms

• vihlaista

 

Further reading

• “vihloa”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-04

Anagrams

• lihova, vohlia