verhoiluttaa

Finnish

Etymology

verhoilla +‎ -uttaa

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈʋerhoi̯lutːɑːˣ/, [ˈʋe̞rho̞i̯ˌlut̪ːɑ̝ː(ʔ)]
• Rhymes: -utːɑː
• Hyphenation^(key): ver‧hoi‧lut‧taa

Verb

verhoiluttaa

1. to have upholstered

   Verhoilutin veneeni Nikkasella.

   I had my boat upholstered at Nikkanen's.

Conjugation

Inflection of verhoiluttaa (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		verhoilutan	en verhoiluta	1st sing.	olen verhoiluttanut	en ole verhoiluttanut
2nd sing.		verhoilutat	et verhoiluta	2nd sing.	olet verhoiluttanut	et ole verhoiluttanut
3rd sing.		verhoiluttaa	ei verhoiluta	3rd sing.	on verhoiluttanut	ei ole verhoiluttanut
1st plur.		verhoilutamme	emme verhoiluta	1st plur.	olemme verhoiluttaneet	emme ole verhoiluttaneet
2nd plur.		verhoilutatte	ette verhoiluta	2nd plur.	olette verhoiluttaneet	ette ole verhoiluttaneet
3rd plur.		verhoiluttavat	eivät verhoiluta	3rd plur.	ovat verhoiluttaneet	eivät ole verhoiluttaneet
passive		verhoilutetaan	ei verhoiluteta	passive	on verhoilutettu	ei ole verhoilutettu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		verhoilutin	en verhoiluttanut	1st sing.	olin verhoiluttanut	en ollut verhoiluttanut
2nd sing.		verhoilutit	et verhoiluttanut	2nd sing.	olit verhoiluttanut	et ollut verhoiluttanut
3rd sing.		verhoilutti	ei verhoiluttanut	3rd sing.	oli verhoiluttanut	ei ollut verhoiluttanut
1st plur.		verhoilutimme	emme verhoiluttaneet	1st plur.	olimme verhoiluttaneet	emme olleet verhoiluttaneet
2nd plur.		verhoilutitte	ette verhoiluttaneet	2nd plur.	olitte verhoiluttaneet	ette olleet verhoiluttaneet
3rd plur.		verhoiluttivat	eivät verhoiluttaneet	3rd plur.	olivat verhoiluttaneet	eivät olleet verhoiluttaneet
passive		verhoilutettiin	ei verhoilutettu	passive	oli verhoilutettu	ei ollut verhoilutettu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		verhoiluttaisin	en verhoiluttaisi	1st sing.	olisin verhoiluttanut	en olisi verhoiluttanut
2nd sing.		verhoiluttaisit	et verhoiluttaisi	2nd sing.	olisit verhoiluttanut	et olisi verhoiluttanut
3rd sing.		verhoiluttaisi	ei verhoiluttaisi	3rd sing.	olisi verhoiluttanut	ei olisi verhoiluttanut
1st plur.		verhoiluttaisimme	emme verhoiluttaisi	1st plur.	olisimme verhoiluttaneet	emme olisi verhoiluttaneet
2nd plur.		verhoiluttaisitte	ette verhoiluttaisi	2nd plur.	olisitte verhoiluttaneet	ette olisi verhoiluttaneet
3rd plur.		verhoiluttaisivat	eivät verhoiluttaisi	3rd plur.	olisivat verhoiluttaneet	eivät olisi verhoiluttaneet
passive		verhoilutettaisiin	ei verhoilutettaisi	passive	olisi verhoilutettu	ei olisi verhoilutettu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		verhoiluta	älä verhoiluta	2nd sing.	—	—
3rd sing.		verhoiluttakoon	älköön verhoiluttako	3rd sing.	olkoon verhoiluttanut	älköön olko verhoiluttanut
1st plur.		verhoiluttakaamme	älkäämme verhoiluttako	1st plur.	—	—
2nd plur.		verhoiluttakaa	älkää verhoiluttako	2nd plur.	—	—
3rd plur.		verhoiluttakoot	älkööt verhoiluttako	3rd plur.	olkoot verhoiluttaneet	älkööt olko verhoiluttaneet
passive		verhoilutettakoon	älköön verhoilutettako	passive	olkoon verhoilutettu	älköön olko verhoilutettu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		verhoiluttanen	en verhoiluttane	1st sing.	lienen verhoiluttanut	en liene verhoiluttanut
2nd sing.		verhoiluttanet	et verhoiluttane	2nd sing.	lienet verhoiluttanut	et liene verhoiluttanut
3rd sing.		verhoiluttanee	ei verhoiluttane	3rd sing.	lienee verhoiluttanut	ei liene verhoiluttanut
1st plur.		verhoiluttanemme	emme verhoiluttane	1st plur.	lienemme verhoiluttaneet	emme liene verhoiluttaneet
2nd plur.		verhoiluttanette	ette verhoiluttane	2nd plur.	lienette verhoiluttaneet	ette liene verhoiluttaneet
3rd plur.		verhoiluttanevat	eivät verhoiluttane	3rd plur.	lienevät verhoiluttaneet	eivät liene verhoiluttaneet
passive		verhoilutettaneen	ei verhoilutettane	passive	lienee verhoilutettu	ei liene verhoilutettu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		verhoiluttaa		present	verhoiluttava	verhoilutettava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st verhoiluttaakseni verhoiluttaaksemme 2nd verhoiluttaaksesi verhoiluttaaksenne 3rd verhoiluttaakseen verhoiluttaaksensa		past	verhoiluttanut	verhoilutettu
2nd	inessive2	verhoiluttaessa	verhoilutettaessa	agent4	verhoiluttama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st verhoiluttaessani verhoiluttaessamme 2nd verhoiluttaessasi verhoiluttaessanne 3rd verhoiluttaessaan verhoiluttaessansa		negative	verhoiluttamaton
	instructive	verhoiluttaen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. * The third-person singular indicative form verhoiluttaa does not exhibit final gemination, unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd	inessive	verhoiluttamassa	—
	elative	verhoiluttamasta	—
	illative	verhoiluttamaan	—
	adessive	verhoiluttamalla	—
	abessive	verhoiluttamatta	—
	instructive	verhoiluttaman	verhoilutettaman
4th3	verbal noun	verhoiluttaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st verhoiluttamaisillani verhoiluttamaisillamme 2nd verhoiluttamaisillasi verhoiluttamaisillanne 3rd verhoiluttamaisillaan verhoiluttamaisillansa