vastaansanomaton

Finnish

Etymology

vastaan (“against”) +‎ sanomaton (“that cannot be spoken”); "that cannot be spoken against"

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈʋɑstɑːnˌsɑnomɑton/, [ˈʋɑ̝s̠tɑ̝ːnˌs̠ɑ̝no̞ˌmɑ̝t̪o̞n]
• Rhymes: -ɑton
• Syllabification^(key): vas‧taan‧sa‧no‧ma‧ton

Adjective

vastaansanomaton (comparative vastaansanomattomampi, superlative vastaansanomattomin)

1. undeniable, unequivocal, irrefutable, undownable

Declension

Inflection of vastaansanomaton (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)
nominative		vastaansanomaton	vastaansanomattomat
genitive		vastaansanomattoman	vastaansanomattomien
partitive		vastaansanomatonta	vastaansanomattomia
illative		vastaansanomattomaan	vastaansanomattomiin
		singular	plural
nominative		vastaansanomaton	vastaansanomattomat
accusative	nom.	vastaansanomaton	vastaansanomattomat
	gen.	vastaansanomattoman
genitive		vastaansanomattoman	vastaansanomattomien vastaansanomatonten rare
partitive		vastaansanomatonta	vastaansanomattomia
inessive		vastaansanomattomassa	vastaansanomattomissa
elative		vastaansanomattomasta	vastaansanomattomista
illative		vastaansanomattomaan	vastaansanomattomiin
adessive		vastaansanomattomalla	vastaansanomattomilla
ablative		vastaansanomattomalta	vastaansanomattomilta
allative		vastaansanomattomalle	vastaansanomattomille
essive		vastaansanomattomana	vastaansanomattomina
translative		vastaansanomattomaksi	vastaansanomattomiksi
abessive		vastaansanomattomatta	vastaansanomattomitta
instructive		—	vastaansanomattomin
comitative		—	vastaansanomattomine

Possessive forms of vastaansanomaton (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative vastaansanomattomani vastaansanomattomani accusative nom. vastaansanomattomani vastaansanomattomani gen. vastaansanomattomani genitive vastaansanomattomani vastaansanomattomieni vastaansanomatonteni rare partitive vastaansanomatontani vastaansanomattomiani inessive vastaansanomattomassani vastaansanomattomissani elative vastaansanomattomastani vastaansanomattomistani illative vastaansanomattomaani vastaansanomattomiini adessive vastaansanomattomallani vastaansanomattomillani ablative vastaansanomattomaltani vastaansanomattomiltani allative vastaansanomattomalleni vastaansanomattomilleni essive vastaansanomattomanani vastaansanomattominani translative vastaansanomattomakseni vastaansanomattomikseni abessive vastaansanomattomattani vastaansanomattomittani instructive — — comitative — vastaansanomattomineni second-person singular possessor singular plural nominative vastaansanomattomasi vastaansanomattomasi accusative nom. vastaansanomattomasi vastaansanomattomasi gen. vastaansanomattomasi genitive vastaansanomattomasi vastaansanomattomiesi vastaansanomatontesi rare partitive vastaansanomatontasi vastaansanomattomiasi inessive vastaansanomattomassasi vastaansanomattomissasi elative vastaansanomattomastasi vastaansanomattomistasi illative vastaansanomattomaasi vastaansanomattomiisi adessive vastaansanomattomallasi vastaansanomattomillasi ablative vastaansanomattomaltasi vastaansanomattomiltasi allative vastaansanomattomallesi vastaansanomattomillesi essive vastaansanomattomanasi vastaansanomattominasi translative vastaansanomattomaksesi vastaansanomattomiksesi abessive vastaansanomattomattasi vastaansanomattomittasi instructive — — comitative — vastaansanomattominesi first-person plural possessor singular plural nominative vastaansanomattomamme vastaansanomattomamme accusative nom. vastaansanomattomamme vastaansanomattomamme gen. vastaansanomattomamme genitive vastaansanomattomamme vastaansanomattomiemme vastaansanomatontemme rare partitive vastaansanomatontamme vastaansanomattomiamme inessive vastaansanomattomassamme vastaansanomattomissamme elative vastaansanomattomastamme vastaansanomattomistamme illative vastaansanomattomaamme vastaansanomattomiimme adessive vastaansanomattomallamme vastaansanomattomillamme ablative vastaansanomattomaltamme vastaansanomattomiltamme allative vastaansanomattomallemme vastaansanomattomillemme essive vastaansanomattomanamme vastaansanomattominamme translative vastaansanomattomaksemme vastaansanomattomiksemme abessive vastaansanomattomattamme vastaansanomattomittamme instructive — — comitative — vastaansanomattominemme second-person plural possessor singular plural nominative vastaansanomattomanne vastaansanomattomanne accusative nom. vastaansanomattomanne vastaansanomattomanne gen. vastaansanomattomanne genitive vastaansanomattomanne vastaansanomattomienne vastaansanomatontenne rare partitive vastaansanomatontanne vastaansanomattomianne inessive vastaansanomattomassanne vastaansanomattomissanne elative vastaansanomattomastanne vastaansanomattomistanne illative vastaansanomattomaanne vastaansanomattomiinne adessive vastaansanomattomallanne vastaansanomattomillanne ablative vastaansanomattomaltanne vastaansanomattomiltanne allative vastaansanomattomallenne vastaansanomattomillenne essive vastaansanomattomananne vastaansanomattominanne translative vastaansanomattomaksenne vastaansanomattomiksenne abessive vastaansanomattomattanne vastaansanomattomittanne instructive — — comitative — vastaansanomattominenne third-person possessor singular plural nominative vastaansanomattomansa vastaansanomattomansa accusative nom. vastaansanomattomansa vastaansanomattomansa gen. vastaansanomattomansa genitive vastaansanomattomansa vastaansanomattomiensa vastaansanomatontensa rare partitive vastaansanomatontaan vastaansanomatontansa vastaansanomattomiaan vastaansanomattomiansa inessive vastaansanomattomassaan vastaansanomattomassansa vastaansanomattomissaan vastaansanomattomissansa elative vastaansanomattomastaan vastaansanomattomastansa vastaansanomattomistaan vastaansanomattomistansa illative vastaansanomattomaansa vastaansanomattomiinsa adessive vastaansanomattomallaan vastaansanomattomallansa vastaansanomattomillaan vastaansanomattomillansa ablative vastaansanomattomaltaan vastaansanomattomaltansa vastaansanomattomiltaan vastaansanomattomiltansa allative vastaansanomattomalleen vastaansanomattomallensa vastaansanomattomilleen vastaansanomattomillensa essive vastaansanomattomanaan vastaansanomattomanansa vastaansanomattominaan vastaansanomattominansa translative vastaansanomattomakseen vastaansanomattomaksensa vastaansanomattomikseen vastaansanomattomiksensa abessive vastaansanomattomattaan vastaansanomattomattansa vastaansanomattomittaan vastaansanomattomittansa instructive — — comitative — vastaansanomattomineen vastaansanomattominensa

Synonyms

• kiistaton
• vastustamaton

Derived terms

• vastaansanomattomasti

Further reading

• “vastaansanomaton”, in Kielitoimiston sanakirja‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-04