varoitella

Finnish

Etymology

varoittaa +‎ -ella (frequentative aspect)

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈʋɑroi̯telːɑˣ/, [ˈʋɑ̝ro̞i̯ˌt̪e̞lːɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -elːɑ
• Hyphenation^(key): va‧roi‧tel‧la

Verb

varoitella

1. (transitive, usually atelic) frequentative of varoittaa (“to warn”)

Conjugation

Inflection of varoitella (Kotus type 67*C/tulla, tt-t gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		varoittelen	en varoittele	1st sing.	olen varoitellut	en ole varoitellut
2nd sing.		varoittelet	et varoittele	2nd sing.	olet varoitellut	et ole varoitellut
3rd sing.		varoittelee	ei varoittele	3rd sing.	on varoitellut	ei ole varoitellut
1st plur.		varoittelemme	emme varoittele	1st plur.	olemme varoitelleet	emme ole varoitelleet
2nd plur.		varoittelette	ette varoittele	2nd plur.	olette varoitelleet	ette ole varoitelleet
3rd plur.		varoittelevat	eivät varoittele	3rd plur.	ovat varoitelleet	eivät ole varoitelleet
passive		varoitellaan	ei varoitella	passive	on varoiteltu	ei ole varoiteltu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		varoittelin	en varoitellut	1st sing.	olin varoitellut	en ollut varoitellut
2nd sing.		varoittelit	et varoitellut	2nd sing.	olit varoitellut	et ollut varoitellut
3rd sing.		varoitteli	ei varoitellut	3rd sing.	oli varoitellut	ei ollut varoitellut
1st plur.		varoittelimme	emme varoitelleet	1st plur.	olimme varoitelleet	emme olleet varoitelleet
2nd plur.		varoittelitte	ette varoitelleet	2nd plur.	olitte varoitelleet	ette olleet varoitelleet
3rd plur.		varoittelivat	eivät varoitelleet	3rd plur.	olivat varoitelleet	eivät olleet varoitelleet
passive		varoiteltiin	ei varoiteltu	passive	oli varoiteltu	ei ollut varoiteltu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		varoittelisin	en varoittelisi	1st sing.	olisin varoitellut	en olisi varoitellut
2nd sing.		varoittelisit	et varoittelisi	2nd sing.	olisit varoitellut	et olisi varoitellut
3rd sing.		varoittelisi	ei varoittelisi	3rd sing.	olisi varoitellut	ei olisi varoitellut
1st plur.		varoittelisimme	emme varoittelisi	1st plur.	olisimme varoitelleet	emme olisi varoitelleet
2nd plur.		varoittelisitte	ette varoittelisi	2nd plur.	olisitte varoitelleet	ette olisi varoitelleet
3rd plur.		varoittelisivat	eivät varoittelisi	3rd plur.	olisivat varoitelleet	eivät olisi varoitelleet
passive		varoiteltaisiin	ei varoiteltaisi	passive	olisi varoiteltu	ei olisi varoiteltu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		varoittele	älä varoittele	2nd sing.	—	—
3rd sing.		varoitelkoon	älköön varoitelko	3rd sing.	olkoon varoitellut	älköön olko varoitellut
1st plur.		varoitelkaamme	älkäämme varoitelko	1st plur.	—	—
2nd plur.		varoitelkaa	älkää varoitelko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		varoitelkoot	älkööt varoitelko	3rd plur.	olkoot varoitelleet	älkööt olko varoitelleet
passive		varoiteltakoon	älköön varoiteltako	passive	olkoon varoiteltu	älköön olko varoiteltu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		varoitellen	en varoitelle	1st sing.	lienen varoitellut	en liene varoitellut
2nd sing.		varoitellet	et varoitelle	2nd sing.	lienet varoitellut	et liene varoitellut
3rd sing.		varoitellee	ei varoitelle	3rd sing.	lienee varoitellut	ei liene varoitellut
1st plur.		varoitellemme	emme varoitelle	1st plur.	lienemme varoitelleet	emme liene varoitelleet
2nd plur.		varoitellette	ette varoitelle	2nd plur.	lienette varoitelleet	ette liene varoitelleet
3rd plur.		varoitellevat	eivät varoitelle	3rd plur.	lienevät varoitelleet	eivät liene varoitelleet
passive		varoiteltaneen	ei varoiteltane	passive	lienee varoiteltu	ei liene varoiteltu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		varoitella		present	varoitteleva	varoiteltava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st varoitellakseni varoitellaksemme 2nd varoitellaksesi varoitellaksenne 3rd varoitellakseen varoitellaksensa		past	varoitellut	varoiteltu
2nd	inessive2	varoitellessa	varoiteltaessa	agent4	varoittelema
		Possessive forms Person sing. plur. 1st varoitellessani varoitellessamme 2nd varoitellessasi varoitellessanne 3rd varoitellessaan varoitellessansa		negative	varoittelematon
	instructive	varoitellen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd	inessive	varoittelemassa	—
	elative	varoittelemasta	—
	illative	varoittelemaan	—
	adessive	varoittelemalla	—
	abessive	varoittelematta	—
	instructive	varoitteleman	varoiteltaman
4th3	verbal noun	varoitteleminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st varoittelemaisillani varoittelemaisillamme 2nd varoittelemaisillasi varoittelemaisillanne 3rd varoittelemaisillaan varoittelemaisillansa

Derived terms

• varoittelija
• varoittelu

 

Further reading

• “varoitella”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-04