vakuuttuminen

Finnish

Etymology

vakuuttua +‎ -minen

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈʋɑkuːtːuminen/, [ˈʋɑ̝kuːt̪̚ˌt̪umine̞n]
• Rhymes: -uminen
• Hyphenation^(key): va‧kuut‧tu‧mi‧nen

Noun

vakuuttuminen

1. verbal noun of vakuuttua
   1. being convinced or assured

Declension

Inflection of vakuuttuminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative		vakuuttuminen	vakuuttumiset
genitive		vakuuttumisen	vakuuttumisten vakuuttumisien
partitive		vakuuttumista	vakuuttumisia
illative		vakuuttumiseen	vakuuttumisiin
		singular	plural
nominative		vakuuttuminen	vakuuttumiset
accusative	nom.	vakuuttuminen	vakuuttumiset
	gen.	vakuuttumisen
genitive		vakuuttumisen	vakuuttumisten vakuuttumisien
partitive		vakuuttumista	vakuuttumisia
inessive		vakuuttumisessa	vakuuttumisissa
elative		vakuuttumisesta	vakuuttumisista
illative		vakuuttumiseen	vakuuttumisiin
adessive		vakuuttumisella	vakuuttumisilla
ablative		vakuuttumiselta	vakuuttumisilta
allative		vakuuttumiselle	vakuuttumisille
essive		vakuuttumisena	vakuuttumisina
translative		vakuuttumiseksi	vakuuttumisiksi
abessive		vakuuttumisetta	vakuuttumisitta
instructive		—	vakuuttumisin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of vakuuttuminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative vakuuttumiseni vakuuttumiseni accusative nom. vakuuttumiseni vakuuttumiseni gen. vakuuttumiseni genitive vakuuttumiseni vakuuttumisteni vakuuttumisieni partitive vakuuttumistani vakuuttumisiani inessive vakuuttumisessani vakuuttumisissani elative vakuuttumisestani vakuuttumisistani illative vakuuttumiseeni vakuuttumisiini adessive vakuuttumisellani vakuuttumisillani ablative vakuuttumiseltani vakuuttumisiltani allative vakuuttumiselleni vakuuttumisilleni essive vakuuttumisenani vakuuttumisinani translative vakuuttumisekseni vakuuttumisikseni abessive vakuuttumisettani vakuuttumisittani instructive — — comitative — vakuuttumisineni second-person singular possessor singular plural nominative vakuuttumisesi vakuuttumisesi accusative nom. vakuuttumisesi vakuuttumisesi gen. vakuuttumisesi genitive vakuuttumisesi vakuuttumistesi vakuuttumisiesi partitive vakuuttumistasi vakuuttumisiasi inessive vakuuttumisessasi vakuuttumisissasi elative vakuuttumisestasi vakuuttumisistasi illative vakuuttumiseesi vakuuttumisiisi adessive vakuuttumisellasi vakuuttumisillasi ablative vakuuttumiseltasi vakuuttumisiltasi allative vakuuttumisellesi vakuuttumisillesi essive vakuuttumisenasi vakuuttumisinasi translative vakuuttumiseksesi vakuuttumisiksesi abessive vakuuttumisettasi vakuuttumisittasi instructive — — comitative — vakuuttumisinesi first-person plural possessor singular plural nominative vakuuttumisemme vakuuttumisemme accusative nom. vakuuttumisemme vakuuttumisemme gen. vakuuttumisemme genitive vakuuttumisemme vakuuttumistemme vakuuttumisiemme partitive vakuuttumistamme vakuuttumisiamme inessive vakuuttumisessamme vakuuttumisissamme elative vakuuttumisestamme vakuuttumisistamme illative vakuuttumiseemme vakuuttumisiimme adessive vakuuttumisellamme vakuuttumisillamme ablative vakuuttumiseltamme vakuuttumisiltamme allative vakuuttumisellemme vakuuttumisillemme essive vakuuttumisenamme vakuuttumisinamme translative vakuuttumiseksemme vakuuttumisiksemme abessive vakuuttumisettamme vakuuttumisittamme instructive — — comitative — vakuuttumisinemme second-person plural possessor singular plural nominative vakuuttumisenne vakuuttumisenne accusative nom. vakuuttumisenne vakuuttumisenne gen. vakuuttumisenne genitive vakuuttumisenne vakuuttumistenne vakuuttumisienne partitive vakuuttumistanne vakuuttumisianne inessive vakuuttumisessanne vakuuttumisissanne elative vakuuttumisestanne vakuuttumisistanne illative vakuuttumiseenne vakuuttumisiinne adessive vakuuttumisellanne vakuuttumisillanne ablative vakuuttumiseltanne vakuuttumisiltanne allative vakuuttumisellenne vakuuttumisillenne essive vakuuttumisenanne vakuuttumisinanne translative vakuuttumiseksenne vakuuttumisiksenne abessive vakuuttumisettanne vakuuttumisittanne instructive — — comitative — vakuuttumisinenne third-person possessor singular plural nominative vakuuttumisensa vakuuttumisensa accusative nom. vakuuttumisensa vakuuttumisensa gen. vakuuttumisensa genitive vakuuttumisensa vakuuttumistensa vakuuttumisiensa partitive vakuuttumistaan vakuuttumistansa vakuuttumisiaan vakuuttumisiansa inessive vakuuttumisessaan vakuuttumisessansa vakuuttumisissaan vakuuttumisissansa elative vakuuttumisestaan vakuuttumisestansa vakuuttumisistaan vakuuttumisistansa illative vakuuttumiseensa vakuuttumisiinsa adessive vakuuttumisellaan vakuuttumisellansa vakuuttumisillaan vakuuttumisillansa ablative vakuuttumiseltaan vakuuttumiseltansa vakuuttumisiltaan vakuuttumisiltansa allative vakuuttumiselleen vakuuttumisellensa vakuuttumisilleen vakuuttumisillensa essive vakuuttumisenaan vakuuttumisenansa vakuuttumisinaan vakuuttumisinansa translative vakuuttumisekseen vakuuttumiseksensa vakuuttumisikseen vakuuttumisiksensa abessive vakuuttumisettaan vakuuttumisettansa vakuuttumisittaan vakuuttumisittansa instructive — — comitative — vakuuttumisineen vakuuttumisinensa