vaikeutua

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

vaikea (difficult) +‎ -utua

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈʋɑi̯keu̯tuɑˣ/, [ˈʋɑ̝i̯k̟e̞u̯ˌt̪uɑ̝(ʔ)]
  • Rhymes: -uɑ
  • Syllabification(key): vai‧keu‧tu‧a

Verb

[edit]

vaikeutua

  1. (intransitive) to get/become more difficult

Conjugation

[edit]
Inflection of vaikeutua (Kotus type 52*F/sanoa, t-d gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. vaikeudun en vaikeudu 1st sing. olen vaikeutunut en ole vaikeutunut
2nd sing. vaikeudut et vaikeudu 2nd sing. olet vaikeutunut et ole vaikeutunut
3rd sing. vaikeutuu ei vaikeudu 3rd sing. on vaikeutunut ei ole vaikeutunut
1st plur. vaikeudumme emme vaikeudu 1st plur. olemme vaikeutuneet emme ole vaikeutuneet
2nd plur. vaikeudutte ette vaikeudu 2nd plur. olette vaikeutuneet ette ole vaikeutuneet
3rd plur. vaikeutuvat eivät vaikeudu 3rd plur. ovat vaikeutuneet eivät ole vaikeutuneet
passive vaikeudutaan ei vaikeuduta passive on vaikeuduttu ei ole vaikeuduttu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. vaikeuduin en vaikeutunut 1st sing. olin vaikeutunut en ollut vaikeutunut
2nd sing. vaikeuduit et vaikeutunut 2nd sing. olit vaikeutunut et ollut vaikeutunut
3rd sing. vaikeutui ei vaikeutunut 3rd sing. oli vaikeutunut ei ollut vaikeutunut
1st plur. vaikeuduimme emme vaikeutuneet 1st plur. olimme vaikeutuneet emme olleet vaikeutuneet
2nd plur. vaikeuduitte ette vaikeutuneet 2nd plur. olitte vaikeutuneet ette olleet vaikeutuneet
3rd plur. vaikeutuivat eivät vaikeutuneet 3rd plur. olivat vaikeutuneet eivät olleet vaikeutuneet
passive vaikeuduttiin ei vaikeuduttu passive oli vaikeuduttu ei ollut vaikeuduttu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. vaikeutuisin en vaikeutuisi 1st sing. olisin vaikeutunut en olisi vaikeutunut
2nd sing. vaikeutuisit et vaikeutuisi 2nd sing. olisit vaikeutunut et olisi vaikeutunut
3rd sing. vaikeutuisi ei vaikeutuisi 3rd sing. olisi vaikeutunut ei olisi vaikeutunut
1st plur. vaikeutuisimme emme vaikeutuisi 1st plur. olisimme vaikeutuneet emme olisi vaikeutuneet
2nd plur. vaikeutuisitte ette vaikeutuisi 2nd plur. olisitte vaikeutuneet ette olisi vaikeutuneet
3rd plur. vaikeutuisivat eivät vaikeutuisi 3rd plur. olisivat vaikeutuneet eivät olisi vaikeutuneet
passive vaikeuduttaisiin ei vaikeuduttaisi passive olisi vaikeuduttu ei olisi vaikeuduttu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. vaikeudu älä vaikeudu 2nd sing.
3rd sing. vaikeutukoon älköön vaikeutuko 3rd sing. olkoon vaikeutunut älköön olko vaikeutunut
1st plur. vaikeutukaamme älkäämme vaikeutuko 1st plur.
2nd plur. vaikeutukaa älkää vaikeutuko 2nd plur.
3rd plur. vaikeutukoot älkööt vaikeutuko 3rd plur. olkoot vaikeutuneet älkööt olko vaikeutuneet
passive vaikeuduttakoon älköön vaikeuduttako passive olkoon vaikeuduttu älköön olko vaikeuduttu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. vaikeutunen en vaikeutune 1st sing. lienen vaikeutunut en liene vaikeutunut
2nd sing. vaikeutunet et vaikeutune 2nd sing. lienet vaikeutunut et liene vaikeutunut
3rd sing. vaikeutunee ei vaikeutune 3rd sing. lienee vaikeutunut ei liene vaikeutunut
1st plur. vaikeutunemme emme vaikeutune 1st plur. lienemme vaikeutuneet emme liene vaikeutuneet
2nd plur. vaikeutunette ette vaikeutune 2nd plur. lienette vaikeutuneet ette liene vaikeutuneet
3rd plur. vaikeutunevat eivät vaikeutune 3rd plur. lienevät vaikeutuneet eivät liene vaikeutuneet
passive vaikeuduttaneen ei vaikeuduttane passive lienee vaikeuduttu ei liene vaikeuduttu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st vaikeutua present vaikeutuva vaikeuduttava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st vaikeutuakseni vaikeutuaksemme
2nd vaikeutuaksesi vaikeutuaksenne
3rd vaikeutuakseen
vaikeutuaksensa
past vaikeutunut vaikeuduttu
2nd inessive2 vaikeutuessa vaikeuduttaessa agent4 vaikeutuma
Possessive forms
Person sing. plur.
1st vaikeutuessani vaikeutuessamme
2nd vaikeutuessasi vaikeutuessanne
3rd vaikeutuessaan
vaikeutuessansa
negative vaikeutumaton
instructive vaikeutuen
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd inessive vaikeutumassa
elative vaikeutumasta
illative vaikeutumaan
adessive vaikeutumalla
abessive vaikeutumatta
instructive vaikeutuman vaikeuduttaman
4th3 verbal noun vaikeutuminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st vaikeutumaisillani vaikeutumaisillamme
2nd vaikeutumaisillasi vaikeutumaisillanne
3rd vaikeutumaisillaan
vaikeutumaisillansa
[edit]

Further reading

[edit]