vahvita

Ingrian

Etymology

From vahva (“strong”) +‎ -ita.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈʋɑhʋitɑ/, [ˈʋɑhʋĭt]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈʋɑhʋitɑ/, [ˈʋɑhʋid̥ɑ]
• Rhymes: -ɑhʋit, -ɑhʋitɑ
• Hyphenation: vah‧vi‧ta

Verb

vahvita

1. (transitive) to strengthen

Conjugation

Conjugation of vahvita (type 13/valita, no gradation)
Indikativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	vahvitsen	en vahvitse	1st singular	oon vahvint, oon vahvinut	en oo vahvint, en oo vahvinut
2nd singular	vahvitset	et vahvitse	2nd singular	oot vahvint, oot vahvinut	et oo vahvint, et oo vahvinut
3rd singular	vahvitsoo	ei vahvitse	3rd singular	ono vahvint, ono vahvinut	ei oo vahvint, ei oo vahvinut
1st plural	vahvitsemma	emmä vahvitse	1st plural	oomma vahvineet	emmä oo vahvineet
2nd plural	vahvitsetta	että vahvitse	2nd plural	ootta vahvineet	että oo vahvineet
3rd plural	vahvitsoot1), vahvitsevat2), vahvitaa	evät vahvitse, ei vahvita	3rd plural	ovat vahvineet	evät oo vahvineet, ei oo vahvittu
impersonal	vahvitaa	ei vahvita	impersonal	ono vahvittu	ei oo vahvittu
Imperfekta			Pluskvamperfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	vahvitsin	en vahvint, en vahvinut	1st singular	olin vahvint, olin vahvinut	en olt vahvint, en olt vahvinut
2nd singular	vahvitsit	et vahvint, et vahvinut	2nd singular	olit vahvint, olit vahvinut	et olt vahvint, et olt vahvinut
3rd singular	vahvitsi	ei vahvint, ei vahvinut	3rd singular	oli vahvint, oli vahvinut	ei olt vahvint, ei olt vahvinut
1st plural	vahvitsimma	emmä vahvineet	1st plural	olimma vahvineet	emmä olleet vahvineet
2nd plural	vahvitsitta	että vahvineet	2nd plural	olitta vahvineet	että olleet vahvineet
3rd plural	vahvitsiit1), vahvitsivat2), vahvittii	evät vahvineet, ei vahvittu	3rd plural	olivat vahvineet	evät olleet vahvineet, ei olt vahvittu
impersonal	vahvittii	ei vahvittu	impersonal	oli vahvittu	ei olt vahvittu
Konditsionala
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	vahvitsisin	en vahvitsis	1st singular	olisin vahvint, olisin vahvinut	en olis vahvint, en olis vahvinut
2nd singular	vahvitsisit, vahvitsiist1)	et vahvitsis	2nd singular	olisit vahvint, olisit vahvinut	et olis vahvint, et olis vahvinut
3rd singular	vahvitsis	ei vahvitsis	3rd singular	olis vahvint, olis vahvinut	ei olis vahvint, ei olis vahvinut
1st plural	vahvitsisimma	emmä vahvitsis	1st plural	olisimma vahvineet	emmä olis vahvineet
2nd plural	vahvitsisitta	että vahvitsis	2nd plural	olisitta vahvineet	että olis vahvineet
3rd plural	vahvitsisiit1), vahvitsisivat2), vahvittais	evät vahvitsis, ei vahvittais	3rd plural	olisivat vahvineet	evät olis vahvineet, ei olis vahvittu
impersonal	vahvittais	ei vahvittais	impersonal	olis vahvittu	ei olis vahvittu
Imperativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	—	—	1st singular	—	—
2nd singular	vahvitse	elä vahvitse	2nd singular	oo vahvint, oo vahvinut	elä oo vahvint, elä oo vahvinut
3rd singular	vahvitkoo	elköö vahvitko	3rd singular	olkoo vahvint, olkoo vahvinut	elköö olko vahvint, elköö olko vahvinut
1st plural	—	—	1st plural	—	—
2nd plural	vahvitkaa	elkää vahvitko	2nd plural	olkaa vahvineet	elkää olko vahvineet
3rd plural	vahvitkoot	elkööt vahvitko, elköö vahvittako	3rd plural	olkoot vahvineet	elkööt olko vahvineet, elköö olko vahvittu
impersonal	vahvittakkoo	elköö vahvittako	impersonal	olkoo vahvittu	elköö olko vahvittu
Potentsiala
Preesens
	positive	negative
1st singular	vahvinnen	en vahvinne
2nd singular	vahvinnet	et vahvinne
3rd singular	vahvinnoo	ei vahvinne
1st plural	vahvinnemma	emmä vahvinne
2nd plural	vahvinnetta	että vahvinne
3rd plural	vahvinnoot	evät vahvinne, ei vahvittane
impersonal	vahvittannoo	ei vahvittane
Nominal forms
Infinitivat			Partisipat
				active	passive
1st		vahvita	present	vahvitseva	vahvittava
2nd	inessive	vahvitees	past	vahvint, vahvinut	vahvittu
	instructive	vahviten	1) Chiefly in the Soikkola dialect. 2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. *) For the imperative, the 2nd plural (vahvitkaa) may be used for the 3rd person as well. **) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative ***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential ****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd	illative	vahvitsommaa
	inessive	vahvitsomas
	elative	vahvitsomast
	abessive	vahvitsomata
4th	nominative	vahvitsomiin
	partitive	vahvitsomista, vahvitsomist

Synonyms

• vahvistaa, vahventaa, vahvenoittaa, vahvissuttaa

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 630