vahvissuttaa

Ingrian

Etymology

From vahvistua (“to strengthen”) +‎ -ttaa. Akin to Finnish vahvistuttaa.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈʋɑhʋisːutːɑː/, [ˈʋɑhʋĭs̠ˌs̠utːɑ]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈʋɑhʋisːutːɑː/, [ˈʋɑhʋiʃˌʃutːɑː]
• Rhymes: -utːɑː
• Hyphenation: vah‧vis‧sut‧taa

Verb

vahvissuttaa

1. (transitive) to strengthen

Conjugation

Conjugation of vahvissuttaa (type 2/kirjuttaa, tt-t gradation)
Indikativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	vahvissutan	en vahvissuta	1st singular	oon vahvissuttant, oon vahvissuttanut	en oo vahvissuttant, en oo vahvissuttanut
2nd singular	vahvissutat	et vahvissuta	2nd singular	oot vahvissuttant, oot vahvissuttanut	et oo vahvissuttant, et oo vahvissuttanut
3rd singular	vahvissuttaa	ei vahvissuta	3rd singular	ono vahvissuttant, ono vahvissuttanut	ei oo vahvissuttant, ei oo vahvissuttanut
1st plural	vahvissutamma	emmä vahvissuta	1st plural	oomma vahvissuttaneet	emmä oo vahvissuttaneet
2nd plural	vahvissutatta	että vahvissuta	2nd plural	ootta vahvissuttaneet	että oo vahvissuttaneet
3rd plural	vahvissuttaat1), vahvissuttavat2), vahvissutetaa	evät vahvissuta, ei vahvissuteta	3rd plural	ovat vahvissuttaneet	evät oo vahvissuttaneet, ei oo vahvissutettu
impersonal	vahvissutetaa	ei vahvissuteta	impersonal	ono vahvissutettu	ei oo vahvissutettu
Imperfekta			Pluskvamperfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	vahvissutin	en vahvissuttant, en vahvissuttanut	1st singular	olin vahvissuttant, olin vahvissuttanut	en olt vahvissuttant, en olt vahvissuttanut
2nd singular	vahvissutit	et vahvissuttant, et vahvissuttanut	2nd singular	olit vahvissuttant, olit vahvissuttanut	et olt vahvissuttant, et olt vahvissuttanut
3rd singular	vahvissutti	ei vahvissuttant, ei vahvissuttanut	3rd singular	oli vahvissuttant, oli vahvissuttanut	ei olt vahvissuttant, ei olt vahvissuttanut
1st plural	vahvissutimma	emmä vahvissuttaneet	1st plural	olimma vahvissuttaneet	emmä olleet vahvissuttaneet
2nd plural	vahvissutitta	että vahvissuttaneet	2nd plural	olitta vahvissuttaneet	että olleet vahvissuttaneet
3rd plural	vahvissuttiit1), vahvissuttivat2), vahvissutettii	evät vahvissuttaneet, ei vahvissutettu	3rd plural	olivat vahvissuttaneet	evät olleet vahvissuttaneet, ei olt vahvissutettu
impersonal	vahvissutettii	ei vahvissutettu	impersonal	oli vahvissutettu	ei olt vahvissutettu
Konditsionala
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	vahvissuttaisin	en vahvissuttais	1st singular	olisin vahvissuttant, olisin vahvissuttanut	en olis vahvissuttant, en olis vahvissuttanut
2nd singular	vahvissuttaisit, vahvissuttaist1)	et vahvissuttais	2nd singular	olisit vahvissuttant, olisit vahvissuttanut	et olis vahvissuttant, et olis vahvissuttanut
3rd singular	vahvissuttais	ei vahvissuttais	3rd singular	olis vahvissuttant, olis vahvissuttanut	ei olis vahvissuttant, ei olis vahvissuttanut
1st plural	vahvissuttaisimma	emmä vahvissuttais	1st plural	olisimma vahvissuttaneet	emmä olis vahvissuttaneet
2nd plural	vahvissuttaisitta	että vahvissuttais	2nd plural	olisitta vahvissuttaneet	että olis vahvissuttaneet
3rd plural	vahvissuttaisiit1), vahvissuttaisivat2), vahvissutettais	evät vahvissuttais, ei vahvissutettais	3rd plural	olisivat vahvissuttaneet	evät olis vahvissuttaneet, ei olis vahvissutettu
impersonal	vahvissutettais	ei vahvissutettais	impersonal	olis vahvissutettu	ei olis vahvissutettu
Imperativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	—	—	1st singular	—	—
2nd singular	vahvissuta	elä vahvissuta	2nd singular	oo vahvissuttant, oo vahvissuttanut	elä oo vahvissuttant, elä oo vahvissuttanut
3rd singular	vahvissuttakoo	elköö vahvissuttako	3rd singular	olkoo vahvissuttant, olkoo vahvissuttanut	elköö olko vahvissuttant, elköö olko vahvissuttanut
1st plural	—	—	1st plural	—	—
2nd plural	vahvissuttakaa	elkää vahvissuttako	2nd plural	olkaa vahvissuttaneet	elkää olko vahvissuttaneet
3rd plural	vahvissuttakoot	elkööt vahvissuttako, elköö vahvissutettako	3rd plural	olkoot vahvissuttaneet	elkööt olko vahvissuttaneet, elköö olko vahvissutettu
impersonal	vahvissutettakkoo	elköö vahvissutettako	impersonal	olkoo vahvissutettu	elköö olko vahvissutettu
Potentsiala
Preesens
	positive	negative
1st singular	vahvissuttanen	en vahvissuttane
2nd singular	vahvissuttanet	et vahvissuttane
3rd singular	vahvissuttanoo	ei vahvissuttane
1st plural	vahvissuttanemma	emmä vahvissuttane
2nd plural	vahvissuttanetta	että vahvissuttane
3rd plural	vahvissuttanoot	evät vahvissuttane, ei vahvissutettane
impersonal	vahvissutettannoo	ei vahvissutettane
Nominal forms
Infinitivat			Partisipat
				active	passive
1st		vahvissuttaa	present	vahvissuttava	vahvissutettava
2nd	inessive	vahvissuttajees	past	vahvissuttant, vahvissuttanut	vahvissutettu
	instructive	vahvissuttaen	1) Chiefly in the Soikkola dialect. 2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. *) For the imperative, the 2nd plural (vahvissuttakaa) may be used for the 3rd person as well. **) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative ***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential ****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd	illative	vahvissuttamaa
	inessive	vahvissuttamaas
	elative	vahvissuttamast
	abessive	vahvissuttamata
4th	nominative	vahvissuttamiin
	partitive	vahvissuttamista, vahvissuttamist

Synonyms

• vahvistaa, vahventaa, vahvenoittaa, vahvita

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 630