Jump to content

vaeltaminen

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

vaeltaa +‎ -minen

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈʋɑeltɑminen/, [ˈʋɑ̝e̞l̪ˌt̪ɑ̝mine̞n]
  • Rhymes: -ɑminen
  • Hyphenation(key): va‧el‧ta‧mi‧nen

Noun

[edit]

vaeltaminen

  1. verbal noun of vaeltaa
    1. wandering, roaming

Declension

[edit]
Inflection of vaeltaminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative vaeltaminen vaeltamiset
genitive vaeltamisen vaeltamisten
vaeltamisien
partitive vaeltamista vaeltamisia
illative vaeltamiseen vaeltamisiin
singular plural
nominative vaeltaminen vaeltamiset
accusative nom. vaeltaminen vaeltamiset
gen. vaeltamisen
genitive vaeltamisen vaeltamisten
vaeltamisien
partitive vaeltamista vaeltamisia
inessive vaeltamisessa vaeltamisissa
elative vaeltamisesta vaeltamisista
illative vaeltamiseen vaeltamisiin
adessive vaeltamisella vaeltamisilla
ablative vaeltamiselta vaeltamisilta
allative vaeltamiselle vaeltamisille
essive vaeltamisena vaeltamisina
translative vaeltamiseksi vaeltamisiksi
abessive vaeltamisetta vaeltamisitta
instructive vaeltamisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of vaeltaminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)