Jump to content

uutukainen

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

uusi +‎ -u +‎ -kainen

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈuːtukɑi̯nen/, [ˈuːt̪uˌkɑ̝i̯ne̞n]
  • Rhymes: -ɑinen
  • Hyphenation(key): uu‧tu‧kai‧nen

Adjective

[edit]

uutukainen (comparative uutukaisempi, superlative uutukaisin)

  1. new

Declension

[edit]
Inflection of uutukainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative uutukainen uutukaiset
genitive uutukaisen uutukaisten
uutukaisien
partitive uutukaista uutukaisia
illative uutukaiseen uutukaisiin
singular plural
nominative uutukainen uutukaiset
accusative nom. uutukainen uutukaiset
gen. uutukaisen
genitive uutukaisen uutukaisten
uutukaisien
partitive uutukaista uutukaisia
inessive uutukaisessa uutukaisissa
elative uutukaisesta uutukaisista
illative uutukaiseen uutukaisiin
adessive uutukaisella uutukaisilla
ablative uutukaiselta uutukaisilta
allative uutukaiselle uutukaisille
essive uutukaisena uutukaisina
translative uutukaiseksi uutukaisiksi
abessive uutukaisetta uutukaisitta
instructive uutukaisin
comitative uutukaisine
Possessive forms of uutukainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.

Further reading

[edit]