tuuloin

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Ingrian

[edit]

Etymology 1

[edit]

From tuulo (wind) +‎ -in.

Pronunciation

[edit]

Noun

[edit]

tuuloin

  1. (folk poetic) diminutive of tuulo: little wind
    • 1915, Volmari Porkka, quoting Kati-akka, “1139. Soikkola, Väärnoja, III1”, in Väinö Salminen, editor, Suomen Kansan Vanhat Runot. Länsi-Inkerin runot[1], volume III1, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, lines 23-24:
      Otti tuuloisen oroin, // Ahavaisen sälköväisen,
      He took the wind's stallion, // The chapping wind's foal,
Declension
[edit]
Declension of tuuloin (type 1/kärpäin, no gradation)
singular plural
nominative tuuloin tuuloiset
genitive tuuloisen tuuloisiin
partitive tuuloista, tuuloist tuuloisia
illative tuuloisee tuuloisii
inessive tuuloisees tuuloisiis
elative tuuloisest tuuloisist
allative tuuloiselle tuuloisille
adessive tuuloiseel tuuloisiil
ablative tuuloiselt tuuloisilt
translative tuuloiseks tuuloisiks
essive tuuloisenna, tuuloiseen tuuloisinna, tuuloisiin
exessive1) tuuloisent tuuloisint
1) obsolete
*) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl)
**) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

Etymology 2

[edit]

See the etymology of the corresponding lemma form.

Pronunciation

[edit]

Noun

[edit]

tuuloin

  1. genitive plural of tuulo
  2. Alternative spelling of tuuloinna