tutkituttaa

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

tutkittaa +‎ -uttaa (curative aspect)

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈtutkitutːɑːˣ/, [ˈt̪ut̪k̟iˌt̪ut̪ːɑ̝ː(ʔ)]
  • Rhymes: -utːɑː
  • Syllabification(key): tut‧ki‧tut‧taa

Verb

[edit]

tutkituttaa

  1. Alternative form of tutkittaa

Conjugation

[edit]
Inflection of tutkituttaa (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. tutkitutan en tutkituta 1st sing. olen tutkituttanut en ole tutkituttanut
2nd sing. tutkitutat et tutkituta 2nd sing. olet tutkituttanut et ole tutkituttanut
3rd sing. tutkituttaa ei tutkituta 3rd sing. on tutkituttanut ei ole tutkituttanut
1st plur. tutkitutamme emme tutkituta 1st plur. olemme tutkituttaneet emme ole tutkituttaneet
2nd plur. tutkitutatte ette tutkituta 2nd plur. olette tutkituttaneet ette ole tutkituttaneet
3rd plur. tutkituttavat eivät tutkituta 3rd plur. ovat tutkituttaneet eivät ole tutkituttaneet
passive tutkitutetaan ei tutkituteta passive on tutkitutettu ei ole tutkitutettu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. tutkitutin en tutkituttanut 1st sing. olin tutkituttanut en ollut tutkituttanut
2nd sing. tutkitutit et tutkituttanut 2nd sing. olit tutkituttanut et ollut tutkituttanut
3rd sing. tutkitutti ei tutkituttanut 3rd sing. oli tutkituttanut ei ollut tutkituttanut
1st plur. tutkitutimme emme tutkituttaneet 1st plur. olimme tutkituttaneet emme olleet tutkituttaneet
2nd plur. tutkitutitte ette tutkituttaneet 2nd plur. olitte tutkituttaneet ette olleet tutkituttaneet
3rd plur. tutkituttivat eivät tutkituttaneet 3rd plur. olivat tutkituttaneet eivät olleet tutkituttaneet
passive tutkitutettiin ei tutkitutettu passive oli tutkitutettu ei ollut tutkitutettu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. tutkituttaisin en tutkituttaisi 1st sing. olisin tutkituttanut en olisi tutkituttanut
2nd sing. tutkituttaisit et tutkituttaisi 2nd sing. olisit tutkituttanut et olisi tutkituttanut
3rd sing. tutkituttaisi ei tutkituttaisi 3rd sing. olisi tutkituttanut ei olisi tutkituttanut
1st plur. tutkituttaisimme emme tutkituttaisi 1st plur. olisimme tutkituttaneet emme olisi tutkituttaneet
2nd plur. tutkituttaisitte ette tutkituttaisi 2nd plur. olisitte tutkituttaneet ette olisi tutkituttaneet
3rd plur. tutkituttaisivat eivät tutkituttaisi 3rd plur. olisivat tutkituttaneet eivät olisi tutkituttaneet
passive tutkitutettaisiin ei tutkitutettaisi passive olisi tutkitutettu ei olisi tutkitutettu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. tutkituta älä tutkituta 2nd sing.
3rd sing. tutkituttakoon älköön tutkituttako 3rd sing. olkoon tutkituttanut älköön olko tutkituttanut
1st plur. tutkituttakaamme älkäämme tutkituttako 1st plur.
2nd plur. tutkituttakaa älkää tutkituttako 2nd plur.
3rd plur. tutkituttakoot älkööt tutkituttako 3rd plur. olkoot tutkituttaneet älkööt olko tutkituttaneet
passive tutkitutettakoon älköön tutkitutettako passive olkoon tutkitutettu älköön olko tutkitutettu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. tutkituttanen en tutkituttane 1st sing. lienen tutkituttanut en liene tutkituttanut
2nd sing. tutkituttanet et tutkituttane 2nd sing. lienet tutkituttanut et liene tutkituttanut
3rd sing. tutkituttanee ei tutkituttane 3rd sing. lienee tutkituttanut ei liene tutkituttanut
1st plur. tutkituttanemme emme tutkituttane 1st plur. lienemme tutkituttaneet emme liene tutkituttaneet
2nd plur. tutkituttanette ette tutkituttane 2nd plur. lienette tutkituttaneet ette liene tutkituttaneet
3rd plur. tutkituttanevat eivät tutkituttane 3rd plur. lienevät tutkituttaneet eivät liene tutkituttaneet
passive tutkitutettaneen ei tutkitutettane passive lienee tutkitutettu ei liene tutkitutettu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st tutkituttaa present tutkituttava tutkitutettava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st tutkituttaakseni tutkituttaaksemme
2nd tutkituttaaksesi tutkituttaaksenne
3rd tutkituttaakseen
tutkituttaaksensa
past tutkituttanut tutkitutettu
2nd inessive2 tutkituttaessa tutkitutettaessa agent4 tutkituttama
Possessive forms
Person sing. plur.
1st tutkituttaessani tutkituttaessamme
2nd tutkituttaessasi tutkituttaessanne
3rd tutkituttaessaan
tutkituttaessansa
negative tutkituttamaton
instructive tutkituttaen
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.

* The third-person singular indicative form tutkituttaa does not exhibit final gemination,
unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd inessive tutkituttamassa
elative tutkituttamasta
illative tutkituttamaan
adessive tutkituttamalla
abessive tutkituttamatta
instructive tutkituttaman tutkitutettaman
4th3 verbal noun tutkituttaminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st tutkituttamaisillani tutkituttamaisillamme
2nd tutkituttamaisillasi tutkituttamaisillanne
3rd tutkituttamaisillaan
tutkituttamaisillansa

Further reading

[edit]