tuikata

Finnish

Etymology

Sound-symbolic

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈtui̯kɑtɑˣ/, [ˈt̪ui̯kɑ̝t̪ɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -uikɑtɑ
• Hyphenation^(key): tui‧ka‧ta

Verb

tuikata

1. to poke, thrust

   tuikata tuleen ― to set afire

2. to stick, prick, stab

Conjugation

Inflection of tuikata (Kotus type 73*A/salata, kk-k gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		tuikkaan	en tuikkaa	1st sing.	olen tuikannut	en ole tuikannut
2nd sing.		tuikkaat	et tuikkaa	2nd sing.	olet tuikannut	et ole tuikannut
3rd sing.		tuikkaa	ei tuikkaa	3rd sing.	on tuikannut	ei ole tuikannut
1st plur.		tuikkaamme	emme tuikkaa	1st plur.	olemme tuikanneet	emme ole tuikanneet
2nd plur.		tuikkaatte	ette tuikkaa	2nd plur.	olette tuikanneet	ette ole tuikanneet
3rd plur.		tuikkaavat	eivät tuikkaa	3rd plur.	ovat tuikanneet	eivät ole tuikanneet
passive		tuikataan	ei tuikata	passive	on tuikattu	ei ole tuikattu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		tuikkasin	en tuikannut	1st sing.	olin tuikannut	en ollut tuikannut
2nd sing.		tuikkasit	et tuikannut	2nd sing.	olit tuikannut	et ollut tuikannut
3rd sing.		tuikkasi	ei tuikannut	3rd sing.	oli tuikannut	ei ollut tuikannut
1st plur.		tuikkasimme	emme tuikanneet	1st plur.	olimme tuikanneet	emme olleet tuikanneet
2nd plur.		tuikkasitte	ette tuikanneet	2nd plur.	olitte tuikanneet	ette olleet tuikanneet
3rd plur.		tuikkasivat	eivät tuikanneet	3rd plur.	olivat tuikanneet	eivät olleet tuikanneet
passive		tuikattiin	ei tuikattu	passive	oli tuikattu	ei ollut tuikattu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		tuikkaisin	en tuikkaisi	1st sing.	olisin tuikannut	en olisi tuikannut
2nd sing.		tuikkaisit	et tuikkaisi	2nd sing.	olisit tuikannut	et olisi tuikannut
3rd sing.		tuikkaisi	ei tuikkaisi	3rd sing.	olisi tuikannut	ei olisi tuikannut
1st plur.		tuikkaisimme	emme tuikkaisi	1st plur.	olisimme tuikanneet	emme olisi tuikanneet
2nd plur.		tuikkaisitte	ette tuikkaisi	2nd plur.	olisitte tuikanneet	ette olisi tuikanneet
3rd plur.		tuikkaisivat	eivät tuikkaisi	3rd plur.	olisivat tuikanneet	eivät olisi tuikanneet
passive		tuikattaisiin	ei tuikattaisi	passive	olisi tuikattu	ei olisi tuikattu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		tuikkaa	älä tuikkaa	2nd sing.	—	—
3rd sing.		tuikatkoon	älköön tuikatko	3rd sing.	olkoon tuikannut	älköön olko tuikannut
1st plur.		tuikatkaamme	älkäämme tuikatko	1st plur.	—	—
2nd plur.		tuikatkaa	älkää tuikatko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		tuikatkoot	älkööt tuikatko	3rd plur.	olkoot tuikanneet	älkööt olko tuikanneet
passive		tuikattakoon	älköön tuikattako	passive	olkoon tuikattu	älköön olko tuikattu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		tuikannen	en tuikanne	1st sing.	lienen tuikannut	en liene tuikannut
2nd sing.		tuikannet	et tuikanne	2nd sing.	lienet tuikannut	et liene tuikannut
3rd sing.		tuikannee	ei tuikanne	3rd sing.	lienee tuikannut	ei liene tuikannut
1st plur.		tuikannemme	emme tuikanne	1st plur.	lienemme tuikanneet	emme liene tuikanneet
2nd plur.		tuikannette	ette tuikanne	2nd plur.	lienette tuikanneet	ette liene tuikanneet
3rd plur.		tuikannevat	eivät tuikanne	3rd plur.	lienevät tuikanneet	eivät liene tuikanneet
passive		tuikattaneen	ei tuikattane	passive	lienee tuikattu	ei liene tuikattu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		tuikata		present	tuikkaava	tuikattava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st tuikatakseni tuikataksemme 2nd tuikataksesi tuikataksenne 3rd tuikatakseen tuikataksensa		past	tuikannut	tuikattu
2nd	inessive2	tuikatessa	tuikattaessa	agent4	tuikkaama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st tuikatessani tuikatessamme 2nd tuikatessasi tuikatessanne 3rd tuikatessaan tuikatessansa		negative	tuikkaamaton
	instructive	tuikaten	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd	inessive	tuikkaamassa	—
	elative	tuikkaamasta	—
	illative	tuikkaamaan	—
	adessive	tuikkaamalla	—
	abessive	tuikkaamatta	—
	instructive	tuikkaaman	tuikattaman
4th3	verbal noun	tuikkaaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st tuikkaamaisillani tuikkaamaisillamme 2nd tuikkaamaisillasi tuikkaamaisillanne 3rd tuikkaamaisillaan tuikkaamaisillansa

Derived terms

• tuikahtaa
• tuikkailla
• tuikkaus

 

Further reading

• “tuikata”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[2] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03

Anagrams

• kuitata, takuita, tiukata