toittaa

Finnish

Etymology

Borrowed from Estonian toitma (“to feed”).

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈtoi̯tːɑːˣ/, [ˈt̪o̞i̯t̪ːɑ̝ː(ʔ)]
• Rhymes: -oitːɑː
• Syllabification^(key): toit‧taa

Verb

toittaa (dialectal)

1. (Ingria, South Karelia) to feed; to maintain, uphold, keep up

Synonyms

• (to feed): syöttää, ruokkia
• (to uphold): elättää

Ingrian

Etymology

Borrowed from Estonian toita. Compare Finnish toittaa.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈtoi̯tːɑː/, [ˈto̞i̯tːɑ]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈtoi̯tːɑː/, [ˈto̞i̯tːɑː]
• Rhymes: -oi̯tːɑː
• Hyphenation: toit‧taa

Verb

toittaa

1. (transitive) to feed

Conjugation

Conjugation of toittaa (type 2/kirjuttaa, tt-t gradation)
Indikativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	toitan	en toita	1st singular	oon toittant, oon toittanut	en oo toittant, en oo toittanut
2nd singular	toitat	et toita	2nd singular	oot toittant, oot toittanut	et oo toittant, et oo toittanut
3rd singular	toittaa	ei toita	3rd singular	ono toittant, ono toittanut	ei oo toittant, ei oo toittanut
1st plural	toitamma	emmä toita	1st plural	oomma toittaneet	emmä oo toittaneet
2nd plural	toitatta	että toita	2nd plural	ootta toittaneet	että oo toittaneet
3rd plural	toittaat1), toittavat2), toitetaa	evät toita, ei toiteta	3rd plural	ovat toittaneet	evät oo toittaneet, ei oo toitettu
impersonal	toitetaa	ei toiteta	impersonal	ono toitettu	ei oo toitettu
Imperfekta			Pluskvamperfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	toitin	en toittant, en toittanut	1st singular	olin toittant, olin toittanut	en olt toittant, en olt toittanut
2nd singular	toitit	et toittant, et toittanut	2nd singular	olit toittant, olit toittanut	et olt toittant, et olt toittanut
3rd singular	toitti	ei toittant, ei toittanut	3rd singular	oli toittant, oli toittanut	ei olt toittant, ei olt toittanut
1st plural	toitimma	emmä toittaneet	1st plural	olimma toittaneet	emmä olleet toittaneet
2nd plural	toititta	että toittaneet	2nd plural	olitta toittaneet	että olleet toittaneet
3rd plural	toittiit1), toittivat2), toitettii	evät toittaneet, ei toitettu	3rd plural	olivat toittaneet	evät olleet toittaneet, ei olt toitettu
impersonal	toitettii	ei toitettu	impersonal	oli toitettu	ei olt toitettu
Konditsionala
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	toittaisin	en toittais	1st singular	olisin toittant, olisin toittanut	en olis toittant, en olis toittanut
2nd singular	toittaisit, toittaist1)	et toittais	2nd singular	olisit toittant, olisit toittanut	et olis toittant, et olis toittanut
3rd singular	toittais	ei toittais	3rd singular	olis toittant, olis toittanut	ei olis toittant, ei olis toittanut
1st plural	toittaisimma	emmä toittais	1st plural	olisimma toittaneet	emmä olis toittaneet
2nd plural	toittaisitta	että toittais	2nd plural	olisitta toittaneet	että olis toittaneet
3rd plural	toittaisiit1), toittaisivat2), toitettais	evät toittais, ei toitettais	3rd plural	olisivat toittaneet	evät olis toittaneet, ei olis toitettu
impersonal	toitettais	ei toitettais	impersonal	olis toitettu	ei olis toitettu
Imperativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	—	—	1st singular	—	—
2nd singular	toita	elä toita	2nd singular	oo toittant, oo toittanut	elä oo toittant, elä oo toittanut
3rd singular	toittakoo	elköö toittako	3rd singular	olkoo toittant, olkoo toittanut	elköö olko toittant, elköö olko toittanut
1st plural	—	—	1st plural	—	—
2nd plural	toittakaa	elkää toittako	2nd plural	olkaa toittaneet	elkää olko toittaneet
3rd plural	toittakoot	elkööt toittako, elköö toitettako	3rd plural	olkoot toittaneet	elkööt olko toittaneet, elköö olko toitettu
impersonal	toitettakkoo	elköö toitettako	impersonal	olkoo toitettu	elköö olko toitettu
Potentsiala
Preesens
	positive	negative
1st singular	toittanen	en toittane
2nd singular	toittanet	et toittane
3rd singular	toittanoo	ei toittane
1st plural	toittanemma	emmä toittane
2nd plural	toittanetta	että toittane
3rd plural	toittanoot	evät toittane, ei toitettane
impersonal	toitettannoo	ei toitettane
Nominal forms
Infinitivat			Partisipat
				active	passive
1st		toittaa	present	toittava	toitettava
2nd	inessive	toittajees	past	toittant, toittanut	toitettu
	instructive	toittaen	1) Chiefly in the Soikkola dialect. 2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. *) For the imperative, the 2nd plural (toittakaa) may be used for the 3rd person as well. **) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative ***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential ****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd	illative	toittamaa
	inessive	toittamaas
	elative	toittamast
	abessive	toittamata
4th	nominative	toittamiin
	partitive	toittamista, toittamist

Synonyms

• sööttää

Derived terms

• toittiissa
• toitto
• toittu

 

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 590

Meänkieli

Verb

toittaa

1. to understand
2. to be able to