Jump to content

toistuminen

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

toistua +‎ -minen

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈtoi̯stuminen/, [ˈt̪o̞i̯s̠tuˌmine̞n]
  • Rhymes: -inen
  • Hyphenation(key): tois‧tu‧mi‧nen

Noun

[edit]

toistuminen

  1. verbal noun of toistua
    1. recurring, repeating

Declension

[edit]
Inflection of toistuminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative toistuminen toistumiset
genitive toistumisen toistumisten
toistumisien
partitive toistumista toistumisia
illative toistumiseen toistumisiin
singular plural
nominative toistuminen toistumiset
accusative nom. toistuminen toistumiset
gen. toistumisen
genitive toistumisen toistumisten
toistumisien
partitive toistumista toistumisia
inessive toistumisessa toistumisissa
elative toistumisesta toistumisista
illative toistumiseen toistumisiin
adessive toistumisella toistumisilla
ablative toistumiselta toistumisilta
allative toistumiselle toistumisille
essive toistumisena toistumisina
translative toistumiseksi toistumisiksi
abessive toistumisetta toistumisitta
instructive toistumisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of toistuminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)