toistua

Finnish

Etymology

toistaa +‎ -ua (a passive verb)

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈtoi̯stuɑˣ/, [ˈt̪o̞i̯s̠tuɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -oistuɑ
• Hyphenation^(key): tois‧tua

Verb

toistua

1. (intransitive) to recur (happen again)
2. (intransitive) to repeat itself
3. (intransitive) to be played (back)

Conjugation

Inflection of toistua (Kotus type 52/sanoa, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		toistun	en toistu	1st sing.	olen toistunut	en ole toistunut
2nd sing.		toistut	et toistu	2nd sing.	olet toistunut	et ole toistunut
3rd sing.		toistuu	ei toistu	3rd sing.	on toistunut	ei ole toistunut
1st plur.		toistumme	emme toistu	1st plur.	olemme toistuneet	emme ole toistuneet
2nd plur.		toistutte	ette toistu	2nd plur.	olette toistuneet	ette ole toistuneet
3rd plur.		toistuvat	eivät toistu	3rd plur.	ovat toistuneet	eivät ole toistuneet
passive		toistutaan	ei toistuta	passive	on toistuttu	ei ole toistuttu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		toistuin	en toistunut	1st sing.	olin toistunut	en ollut toistunut
2nd sing.		toistuit	et toistunut	2nd sing.	olit toistunut	et ollut toistunut
3rd sing.		toistui	ei toistunut	3rd sing.	oli toistunut	ei ollut toistunut
1st plur.		toistuimme	emme toistuneet	1st plur.	olimme toistuneet	emme olleet toistuneet
2nd plur.		toistuitte	ette toistuneet	2nd plur.	olitte toistuneet	ette olleet toistuneet
3rd plur.		toistuivat	eivät toistuneet	3rd plur.	olivat toistuneet	eivät olleet toistuneet
passive		toistuttiin	ei toistuttu	passive	oli toistuttu	ei ollut toistuttu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		toistuisin	en toistuisi	1st sing.	olisin toistunut	en olisi toistunut
2nd sing.		toistuisit	et toistuisi	2nd sing.	olisit toistunut	et olisi toistunut
3rd sing.		toistuisi	ei toistuisi	3rd sing.	olisi toistunut	ei olisi toistunut
1st plur.		toistuisimme	emme toistuisi	1st plur.	olisimme toistuneet	emme olisi toistuneet
2nd plur.		toistuisitte	ette toistuisi	2nd plur.	olisitte toistuneet	ette olisi toistuneet
3rd plur.		toistuisivat	eivät toistuisi	3rd plur.	olisivat toistuneet	eivät olisi toistuneet
passive		toistuttaisiin	ei toistuttaisi	passive	olisi toistuttu	ei olisi toistuttu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		toistu	älä toistu	2nd sing.	—	—
3rd sing.		toistukoon	älköön toistuko	3rd sing.	olkoon toistunut	älköön olko toistunut
1st plur.		toistukaamme	älkäämme toistuko	1st plur.	—	—
2nd plur.		toistukaa	älkää toistuko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		toistukoot	älkööt toistuko	3rd plur.	olkoot toistuneet	älkööt olko toistuneet
passive		toistuttakoon	älköön toistuttako	passive	olkoon toistuttu	älköön olko toistuttu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		toistunen	en toistune	1st sing.	lienen toistunut	en liene toistunut
2nd sing.		toistunet	et toistune	2nd sing.	lienet toistunut	et liene toistunut
3rd sing.		toistunee	ei toistune	3rd sing.	lienee toistunut	ei liene toistunut
1st plur.		toistunemme	emme toistune	1st plur.	lienemme toistuneet	emme liene toistuneet
2nd plur.		toistunette	ette toistune	2nd plur.	lienette toistuneet	ette liene toistuneet
3rd plur.		toistunevat	eivät toistune	3rd plur.	lienevät toistuneet	eivät liene toistuneet
passive		toistuttaneen	ei toistuttane	passive	lienee toistuttu	ei liene toistuttu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		toistua		present	toistuva	toistuttava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st toistuakseni toistuaksemme 2nd toistuaksesi toistuaksenne 3rd toistuakseen toistuaksensa		past	toistunut	toistuttu
2nd	inessive2	toistuessa	toistuttaessa	agent4	toistuma
		Possessive forms Person sing. plur. 1st toistuessani toistuessamme 2nd toistuessasi toistuessanne 3rd toistuessaan toistuessansa		negative	toistumaton
	instructive	toistuen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd	inessive	toistumassa	—
	elative	toistumasta	—
	illative	toistumaan	—
	adessive	toistumalla	—
	abessive	toistumatta	—
	instructive	toistuman	toistuttaman
4th3	verbal noun	toistuminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st toistumaisillani toistumaisillamme 2nd toistumaisillasi toistumaisillanne 3rd toistumaisillaan toistumaisillansa

Derived terms

• toistuminen

 

Further reading

• “toistua”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03

Anagrams

• osittua