toissijainen

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

tois- +‎ sija +‎ -inen

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈtoi̯sˌsijɑi̯nen/, [ˈt̪o̞i̯s̠ˌs̠ijɑ̝i̯ne̞n]
  • Rhymes: -ijɑinen
  • Hyphenation(key): tois‧sijai‧nen

Adjective

[edit]

toissijainen (comparative toissijaisempi, superlative toissijaisin)

  1. secondary (of second rank or order)

Declension

[edit]
Inflection of toissijainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative toissijainen toissijaiset
genitive toissijaisen toissijaisten
toissijaisien
partitive toissijaista toissijaisia
illative toissijaiseen toissijaisiin
singular plural
nominative toissijainen toissijaiset
accusative nom. toissijainen toissijaiset
gen. toissijaisen
genitive toissijaisen toissijaisten
toissijaisien
partitive toissijaista toissijaisia
inessive toissijaisessa toissijaisissa
elative toissijaisesta toissijaisista
illative toissijaiseen toissijaisiin
adessive toissijaisella toissijaisilla
ablative toissijaiselta toissijaisilta
allative toissijaiselle toissijaisille
essive toissijaisena toissijaisina
translative toissijaiseksi toissijaisiksi
abessive toissijaisetta toissijaisitta
instructive toissijaisin
comitative toissijaisine
Possessive forms of toissijainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.

Synonyms

[edit]

Derived terms

[edit]

Further reading

[edit]