tiine

Finnish

Etymology

From Proto-Finnic *tiineh, from an Indo-European language (probably Balto-Slavic), compare Lithuanian dieni (“pregnant”) and Sanskrit धेनु (dhenu).

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈtiːneˣ/, [ˈt̪iːne̞(ʔ)]
• Rhymes: -iːne
• Hyphenation^(key): tii‧ne

Adjective

tiine (comparative tiineempi, superlative tiinein)

1. (of animals) pregnant

Declension

Inflection of tiine (Kotus type 48/hame, no gradation)
nominative		tiine	tiineet
genitive		tiineen	tiineiden tiineitten
partitive		tiinettä	tiineitä
illative		tiineeseen	tiineisiin tiineihin
		singular	plural
nominative		tiine	tiineet
accusative	nom.	tiine	tiineet
	gen.	tiineen
genitive		tiineen	tiineiden tiineitten
partitive		tiinettä	tiineitä
inessive		tiineessä	tiineissä
elative		tiineestä	tiineistä
illative		tiineeseen	tiineisiin tiineihin
adessive		tiineellä	tiineillä
ablative		tiineeltä	tiineiltä
allative		tiineelle	tiineille
essive		tiineenä	tiineinä
translative		tiineeksi	tiineiksi
abessive		tiineettä	tiineittä
instructive		—	tiinein
comitative		—	tiineine

Possessive forms of tiine (Kotus type 48/hame, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative tiineeni tiineeni accusative nom. tiineeni tiineeni gen. tiineeni genitive tiineeni tiineideni tiineitteni partitive tiinettäni tiineitäni inessive tiineessäni tiineissäni elative tiineestäni tiineistäni illative tiineeseeni tiineisiini tiineihini adessive tiineelläni tiineilläni ablative tiineeltäni tiineiltäni allative tiineelleni tiineilleni essive tiineenäni tiineinäni translative tiineekseni tiineikseni abessive tiineettäni tiineittäni instructive — — comitative — tiineineni second-person singular possessor singular plural nominative tiineesi tiineesi accusative nom. tiineesi tiineesi gen. tiineesi genitive tiineesi tiineidesi tiineittesi partitive tiinettäsi tiineitäsi inessive tiineessäsi tiineissäsi elative tiineestäsi tiineistäsi illative tiineeseesi tiineisiisi tiineihisi adessive tiineelläsi tiineilläsi ablative tiineeltäsi tiineiltäsi allative tiineellesi tiineillesi essive tiineenäsi tiineinäsi translative tiineeksesi tiineiksesi abessive tiineettäsi tiineittäsi instructive — — comitative — tiineinesi first-person plural possessor singular plural nominative tiineemme tiineemme accusative nom. tiineemme tiineemme gen. tiineemme genitive tiineemme tiineidemme tiineittemme partitive tiinettämme tiineitämme inessive tiineessämme tiineissämme elative tiineestämme tiineistämme illative tiineeseemme tiineisiimme tiineihimme adessive tiineellämme tiineillämme ablative tiineeltämme tiineiltämme allative tiineellemme tiineillemme essive tiineenämme tiineinämme translative tiineeksemme tiineiksemme abessive tiineettämme tiineittämme instructive — — comitative — tiineinemme second-person plural possessor singular plural nominative tiineenne tiineenne accusative nom. tiineenne tiineenne gen. tiineenne genitive tiineenne tiineidenne tiineittenne partitive tiinettänne tiineitänne inessive tiineessänne tiineissänne elative tiineestänne tiineistänne illative tiineeseenne tiineisiinne tiineihinne adessive tiineellänne tiineillänne ablative tiineeltänne tiineiltänne allative tiineellenne tiineillenne essive tiineenänne tiineinänne translative tiineeksenne tiineiksenne abessive tiineettänne tiineittänne instructive — — comitative — tiineinenne third-person possessor singular plural nominative tiineensä tiineensä accusative nom. tiineensä tiineensä gen. tiineensä genitive tiineensä tiineidensä tiineittensä partitive tiinettään tiinettänsä tiineitään tiineitänsä inessive tiineessään tiineessänsä tiineissään tiineissänsä elative tiineestään tiineestänsä tiineistään tiineistänsä illative tiineeseensä tiineisiinsä tiineihinsä adessive tiineellään tiineellänsä tiineillään tiineillänsä ablative tiineeltään tiineeltänsä tiineiltään tiineiltänsä allative tiineelleen tiineellensä tiineilleen tiineillensä essive tiineenään tiineenänsä tiineinään tiineinänsä translative tiineekseen tiineeksensä tiineikseen tiineiksensä abessive tiineettään tiineettänsä tiineittään tiineittänsä instructive — — comitative — tiineineen tiineinensä

Derived terms

• tiinehtiä
• tiinehtyä
• tiinehtää
• tiineys
• tiineyttää

 

Further reading

• “tiine”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[2] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03

Anagrams

• neiti, teini

Ingrian

Etymology

From Proto-Finnic *tiineh. Cognates include Finnish tiine and Estonian tiine.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈtiːne/, [ˈtʲiːn]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈtiːne/, [ˈtiːne̞]
• Rhymes: -iːn, -iːne
• Hyphenation: tii‧ne

Adjective

tiine (comparative tiineemp)

1. (of animals) pregnant

Declension

Declension of tiine (type 6/lähe, no gradation)
	singular	plural
nominative	tiine	tiineet
genitive	tiineen	tiinein
partitive	tiinettä	tiineitä
illative	tiineesse	tiineisse
inessive	tiinees	tiineis
elative	tiineest	tiineist
allative	tiineelle	tiineille
adessive	tiineel	tiineil
ablative	tiineelt	tiineilt
translative	tiineeks	tiineiks
essive	tiineennä, tiineen	tiineinnä, tiinein
exessive1)	tiineent	tiineint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 587