tiede

See also: Tiede and tiède

Finnish

tietää (“to know”) +‎ -e. Coined by Finnish physician and translator Wolmar Schildt in 1842.

tiede

science (collective discipline of learning, including the liberal arts or humanities)

tiede in the singular is either a generic term or refers to a particular discipline; the plural tieteet may be used collectively of the sciences, including the liberal arts and humanities.
Unlike English science in current usage, this term includes more than just the natural sciences. If one wants to refer to them in particular, luonnontiede can be used.

Inflection of tiede (Kotus type 48*F/hame, t-d gradation)
nominative		tiede	tieteet
genitive		tieteen	tieteiden tieteitten
partitive		tiedettä	tieteitä
illative		tieteeseen	tieteisiin tieteihin
		singular	plural
nominative		tiede	tieteet
accusative	nom.	tiede	tieteet
accusative	gen.	tieteen	tieteet
genitive		tieteen	tieteiden tieteitten
partitive		tiedettä	tieteitä
inessive		tieteessä	tieteissä
elative		tieteestä	tieteistä
illative		tieteeseen	tieteisiin tieteihin
adessive		tieteellä	tieteillä
ablative		tieteeltä	tieteiltä
allative		tieteelle	tieteille
essive		tieteenä	tieteinä
translative		tieteeksi	tieteiksi
abessive		tieteettä	tieteittä
instructive		—	tietein
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of tiede (Kotus type 48*F/hame, t-d gradation)

first-person singular possessor
		singular	plural
nominative		tieteeni	tieteeni
accusative	nom.	tieteeni	tieteeni
accusative	gen.	tieteeni	tieteeni
genitive		tieteeni	tieteideni tieteitteni
partitive		tiedettäni	tieteitäni
inessive		tieteessäni	tieteissäni
elative		tieteestäni	tieteistäni
illative		tieteeseeni	tieteisiini tieteihini
adessive		tieteelläni	tieteilläni
ablative		tieteeltäni	tieteiltäni
allative		tieteelleni	tieteilleni
essive		tieteenäni	tieteinäni
translative		tieteekseni	tieteikseni
abessive		tieteettäni	tieteittäni
instructive		—	—
comitative		—	tieteineni

second-person singular possessor
		singular	plural
nominative		tieteesi	tieteesi
accusative	nom.	tieteesi	tieteesi
accusative	gen.	tieteesi	tieteesi
genitive		tieteesi	tieteidesi tieteittesi
partitive		tiedettäsi	tieteitäsi
inessive		tieteessäsi	tieteissäsi
elative		tieteestäsi	tieteistäsi
illative		tieteeseesi	tieteisiisi tieteihisi
adessive		tieteelläsi	tieteilläsi
ablative		tieteeltäsi	tieteiltäsi
allative		tieteellesi	tieteillesi
essive		tieteenäsi	tieteinäsi
translative		tieteeksesi	tieteiksesi
abessive		tieteettäsi	tieteittäsi
instructive		—	—
comitative		—	tieteinesi

first-person plural possessor
		singular	plural
nominative		tieteemme	tieteemme
accusative	nom.	tieteemme	tieteemme
accusative	gen.	tieteemme	tieteemme
genitive		tieteemme	tieteidemme tieteittemme
partitive		tiedettämme	tieteitämme
inessive		tieteessämme	tieteissämme
elative		tieteestämme	tieteistämme
illative		tieteeseemme	tieteisiimme tieteihimme
adessive		tieteellämme	tieteillämme
ablative		tieteeltämme	tieteiltämme
allative		tieteellemme	tieteillemme
essive		tieteenämme	tieteinämme
translative		tieteeksemme	tieteiksemme
abessive		tieteettämme	tieteittämme
instructive		—	—
comitative		—	tieteinemme

second-person plural possessor
		singular	plural
nominative		tieteenne	tieteenne
accusative	nom.	tieteenne	tieteenne
accusative	gen.	tieteenne	tieteenne
genitive		tieteenne	tieteidenne tieteittenne
partitive		tiedettänne	tieteitänne
inessive		tieteessänne	tieteissänne
elative		tieteestänne	tieteistänne
illative		tieteeseenne	tieteisiinne tieteihinne
adessive		tieteellänne	tieteillänne
ablative		tieteeltänne	tieteiltänne
allative		tieteellenne	tieteillenne
essive		tieteenänne	tieteinänne
translative		tieteeksenne	tieteiksenne
abessive		tieteettänne	tieteittänne
instructive		—	—
comitative		—	tieteinenne

compounds

tiede m (oblique and nominative feminine singular tiede)